Peli Seis -kampanja jätti 17.3.
KUNTALAIN TARKOITTAMAN KANSALAISALOITTEEN

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE:

Toimivan demokratian puolesta

Helsingin palveluverkon kehittämisprosessin yhteydessä on tullut selväksi, että asukkaiden kuulemiseksi ei vielä ole käytössä riittävän selkeitä, luotettavia ja yksinkertaisia välineitä. Internetin palautesivusto palveluverkko.hel.fi ei osoittautunut riittävän toimivaksi kanavaksi päätellen sen vähäisestä käytöstä ja palautemäärästä.

Mediaviihteen teollisuus (tv:n kilpailut, äänestykset, euroviisut jne.) näyttää onnistuvan huomattavasti paremmin saamaan ihmiset liikkeelle ja vaikuttamaan, ja tekniikka toimii. Samoin toimivat erilaiset Internet-yhteisöt ja niiden kautta tapahtuvat kannanotot.

Eri alueiden kehittämistarpeiden asiantuntijat elävät itse arjessa alueella, jota kehittäminen ja mahdolliset muutokset koskevat, eivät virastoissa tai luottamuselimissä. Näiden asiantuntijoiden hyödyntämisessä kaupungin ja sen palvelujen kehittämisessä on paljon parantamisen varaa. Näiden asiantuntijoiden, asukkaiden mukaan ottaminen suunnitteluun on ensimmäinen askel toimivan alue- ja asukasdemokratian tiellä.  Ihmettelemme, miksi tätä askelta ei ole vielä otettu, miksi tätä askelta pelätään, vierastetaan, kummeksutaan.

Kaupungin asemakaavaan suunniteltujen muutosten kommentoimiseksi on jo pitkään ollut toimiva malli asukkaiden kuulemiseksi. Kysymme, miksi samankaltaista järjestelmää ei ole vieläkään otettu mukaan muuhun asukaskuulemiseen osana toimivaa asukasdemokratiaa. Kysymme, miksi järjestelmää ei ole kehitetty nopean vuorovaikutuksen käyttöön.

Esitämme, että kaupunginvaltuusto nimeää virkamiehistä ja luottamushenkilöistä sekä kolmannen sektorin edustajista koostuvan työryhmän kehittämään mahdollisuuksia suoran kuulemisen ja vaikuttamisen parantamiseksi kaupungissamme.

Samalla esitämme, että selvitetään kokemukset osallistuvasta budjetoinnista ja muista lähidemokratian muodoista, joita on käytössä useissa suurissa kaupungeissa muualla Euroopassa.

Mielestämme asukkaiden kuulemista tulee laajentaa ja jatkaa ennen kuin palveluverkosta tehdään päätöksiä kaupunginvaltuustossa.

Iloiset terveiset Harakasta

Tiistain 16.3.2010 kokouksessaan Helsingin kirjasto- ja kulttuurilautakunta asettui selkeästi tukemaan Harakan taiteilijatalon toimintaa ja hyväksyi yksimielisesti seuraavan lausunnon lähetettäväksi kaupunginhallitukseen:

Toimenpide 2: Harakan saaren käytön kehittäminen

Kulttuurikeskus siirtää päätöstä Harakan saaren vuokrasopimuksen tulevaisuudesta ja kartoittaa mahdollisia vuokralaisia, jotka sitoutuvat säilyttämään nykyisen taiteilija-ateljeekäytön taiteilijoille edullisilla neliövuokrilla, jotta Kuvataidetalon asukkaiden työskentelyedellytykset turvataan. Vasta tuon kartoituksen valmistuttua lautakunta päättää ylläpitäjän roolista.


Tämä uusi lausunto on meile suuri helpotus ja toivoaksemme se menee läpi myös kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Uuden vuokralaisen löytäminen Kulken tilalle ei ole yksinkertaista, mutta ainakin lähtökohdat ovat nyt paljon paremmat.

Aurinkoisin terveisin
Harakan taiteilijat

Paloheinän kirjastossa 11.3.

Paloheinän kirjasto täyttyi ääriään myöten alueen asukkaista, jotka tulivat vaatimaan oman terveysasemansa säilyttämistä.
Picture

Hyvä helsinkiläinen vanhempi!

Kyllästyneinä koulujen lakkautusuhkiin laadimme yhteisen julkilausuman, joka vastustaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvia säästöjä. Lausuman on allekirjoittanut 19 koulua ja se luovutetaan kaupunginvaltuustolle 3.3.
Kysymme: Mikä on Helsingin kallisarvoisin omaisuus? Päättäjille haluamme kertoa, että yhteiskuntamme arvokkain omaisuus, kasvavat kansalaiset, eivät ole menoerä vaan äärimmäisen keskeinen osa hyvinvointivaltion tulevaisuutta.

NYT ON AIKA MEIDÄN KAIKKIEN TOIMIA. Allekirjoita adressi osoitteessa: www.adressit.com/palveluverkko2010

KAIKKI LAPSET JA NUORET MUKAAN! Kutsumme kaikki helsinkiläiset koululaiset halaamaan kaupungintaloa. Lasten ja nuorten viesti on: Me luotamme siihen että teette oikeita päätöksiä. Lapsista ja nuorista ei pidä säästää! Kokoontuminen on keskiviikkona 3.3. klo 16.30 Senaatintorin puolella. Levittäkää sanaa!

 AUTTAKAA KOULULAISTA myös kertomaan oma mielipiteensä! Näyttäkää, kuinka kaupungin järjestämä sähköinen mielipidetiedustelu toimii. Voitte panna nämä ohjeet eteenpäin myös opettajille media-, demokratia- tai atk-kasvatusta silmälläpitäen. Sivut ovat auki 5.3. asti.

  1. Sivulla palveluverkko.hel.fi voi seurata keskustelua, mutta oman mielipiteen kertomiseksi on ensin rekisteröidyttävä.
  2. Valitse käyttäjätunnus, joka voi olla vaikka lempinimi. Rekisteröitymiseen tarvitaan myös sähköpostiosoite. Koululaisillahan on valmiina edu.hel.fi -loppuinen oma sähköposti, mutta mitä tahansa sähköpostia voi tietysti käyttää.
  3. Sähköpostiisi tulee rekisteröinnin vahvistus, jossa on mukana salasana.
  4. Mene uudestaan kaupungin mielipidesivulle ja kirjaudu sisään käyttämällä valitsemaasi käyttäjätunnusta ja sähköpostiin tullutta salasanaa.
  5. Valitse Kerro mielipiteesi ja sieltä vasemmalta Koulut ja opetus -aihe, ja kirjoita kehittämisideoitasi. Tai vaikka simppelisti näin:
    Säilyttäkää kouluni! Toivoo Otto, 11v, Käpylän peruskoulu

TAVATAAN KAUPUNGINTALOLLA!


Aino Halonen, Käpylän peruskoulun vanhempainyhdistys

Tuula Ruokonen, Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys

11.3. Paloheinän kirjasto klo 18

Asukkaiden kuulemistilaisuus Helsingin palveluverkosta torstaina 11.maaliskuuta klo 18 - 20 Paloheinän kirjastolla Paloheinäntie 22

Mukana muun muassa kaupunginvaltuutetut Arto Bryggare (sd), Yrjö Hakanen (skp&helsinki-listat), Nils Torvalds (rkp), Sanna Vesikansa (vihr) ja varavaltuutettu Matti Enroth (kok) sekä terveyslautakunnan jäseniä.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen palveluverkkoesityksen mukaan Paloheinän terveysasema lopetetaan ja sen toiminta siirretään Maunulan terveysasemalle.  Tule sanomaan sanasi myös muiden lähipalvelujen tulevaisuudesta ja evästämään päättäjiä.

Järjestää Peli Seis! –kampanja 
Tilaisuudessa on mukana myös Paloheinä-Torpparinmäki kaupunginosayhdistys

http://peliseis.net

HALUAMMEKO PITÄÄ PALVELUT PITÄJÄNMÄELLÄ?

Tule vaikuttamaan Pitäjänmäen kirjaston säilymisen puolesta järjestettävään tilaisuuteen
to 4.3. klo 17 - 19
Pitäjänmäen kirjasto, Jousipolku 1

Paikalla päättäjiä ja järjestäjien edustajia.

Mukana mm.
Pitäjänmäen asukasyhdistys
Pitäjänmäki-seura
Pajamäki-seura
Pitäjänmäen seurakunta
Pitäjänmäen eläkkeensaajat
Pitäjänmäen - Konalan ikäihmiset
yhdessä Peli seis -kamppailua Helsingin lähipalvelujen puolesta

(Uutinen 4.3. klo 20: PITÄJÄNMÄEN TILAISUUDESSA KIRJATOTOIMENJOHTAJA LUPASI, ETTÄ KAIKKI LÄHIKIRJASTOT SÄÄSTETÄÄN!)

Kaupungintalolla 3.3.

KAIKKI LAPSET JA NUORET MUKAAN! Kutsumme kaikki helsinkiläiset koululaiset halaamaan kaupungintaloa. Lasten ja nuorten viesti on: Me luotamme siihen että teette oikeita päätöksiä. Lapsista ja nuorista ei pidä säästää! Kokoontuminen on keskiviikkona 3.3. klo 16.30 Senaatintorin puolella. Levittäkää sanaa!

Kaikki lähipalvelujen puolustajat liikkeelle!

Vielä voit ottaa kantaa Helsingin palveluverkkoihin! Vasta muutama sata helsinkiläistä on ottanut kantaa kaupungin palveluverkkojen kehittämiseen keskustelufoorumilla http://palveluverkko.hel.fi.  Mielipiteensä ehtii kertoa vielä 5.3.2010 klo 22 saakka.

13.2. Kotiunummen ala-aste klo 10-13

Talvirieha Malmilla Kotinummen ala-asteella (Silkokuja 7) lauantaina 13.2 kello 10-13. Rekiajelua, ponin rapsutusta, ongintaa, taitorata-kisa luistimilla ja hiihtokilpailu (10.30, ilmoittautumiset 10.00). Grillistä makkaraa ja kahviosta lämmintä juomaa & munkkia. Voit myös lähettää terveisesi kaupunginvaltuustolle Kotinummen koulun puolesta ystävänpäiväkortilla. Tervetuloa koko perheen voimin! Järj. Kotinummen ala-asteen ja päiväkodin vanhempainyhdistykset.*

11.2. Lopetetaanko vai lisätäänkö palveluja?

Tule evästämään valtuutettuja

Torstaina 11.helmikuuta klo 18 – 20 Malmitalon 2. kerroksen kokoushuone
os. Ala-Malmin tori 1

Mukana kaupunginvaltuutetut:

Yrjö Hakanen (SKP ja Helsinki-listat)
Sirkku Ingervo (vihreät)
Kauko Koskinen (kok)
Tarja Tenkula (SDP)

 9.2.Arabianranta

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen yhdessä Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki -kaupunginosayhdistyksen
kanssa järjestävät avoimen asukasillan koskien Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin alueen asioita, tiistaina 9. helmikuuta klo 18.30 - 20.30 Taideteollisen korkeakoulun Mediakeskus Lumeessa, Sampo-salissa, Hämeentie 135 C.

Paikalla on lukuisia eri virastojen asiantuntijoita valmiina vastaamaan alueelleen kuuluviin erityiskysymyksiin. Läsnä myös aluepoliisin edustaja. Tervetuloa!

Asukasillassa on tarkoitus keskustella monipuolisesti alueen asioista. Aiheina on muun muassa kysymys Taideteollisen korkeakoulun mahdollisuudesta jatkaa toimintaansa Arabianrannassa, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kaupungin päätöksenteossa ja kaupungin suunnitelmat Artovan alueen kehittämisen suhteen, esimerkiksi liittyen tulevaan World Design Capital 2012 -vuoteen, sekä Arabian Palvelu Oy.

Tapahtuma lähetetään suorana Helsinki-kanavalla. Voit lähettää kysymyksiä ennakkoon Helsinki-kanavan sivuilta ja sieltä löytyvät myös tallenteina aiemmat asukasillat.

UUSI ALOITE JÄTETTIIN 3.2. VALTUUSTOLLE

Peli seis! –kampanja jätti 3.2. Helsingin kaupunginvaltuustolle uuden kansalaisaloitteen

Peli seis! –kampanja jätti kaksi viikkoa sitten kansalaisaloitteen uudenlaisesta lähestymistavasta palveluverkon tarkasteluun.
Samassa aloitteessa ehdotimme, että järjestämistämme asukkaiden kuulemistilaisuuksista saatava palaute otetaan mukaan lautakuntakeskusteluun. Vaan kuinkas kävi?

Aikataulu kiristyi entisestään, mutta asukkaiden mielipiteiden kuulemiseksi tullaan vasta ”lähiviikkoina” avaamaan väylä internetissä. Näistä netissä esitetyistä ehdotuksista tehdään yhteenveto kaupunginhallitukselle. Tämä tapahtuu lautakuntien käsittelyn jälkeen. Kaiken lisäksi  kaupungin johto on tehnyt ohjeistuksen, jonka mukaan virastot eivät järjestä asukkaiden kuulemistilaisuuksia ja jossa kehotetaan virastoja olemaan osallistumatta  asukasyhdistysten järjestämiin kuulemis- ja keskustelutilaisuuksiin.

Aikataulun järjettömyyttä kuvaa sekin, että tällä hetkellä lukioiden johtokuntia vaaditaan antamaan lausuntonsa alle kahden viikon kuluttua koko kouluverkosta jo kertaalleen haudatun lakkautuslistan pohjalta. Kysymmekin, miten tämä on mahdollista? Mihin tällä pyritään ja miksi? Onko tarkoitus vuoden 2011 budjettiraamin ohjeistuksen avulla sitoa valmiiksi lautakuntien ja valtuuston toimivalta.

Kuntalain 27 § mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että asukkailla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Lain mukaan tämä tarkoittaa mm. asukkaiden kuulemistilaisuuksien järjestämistä ja asukkaiden mielipiteiden selvittämistä ennen päätöksentekoa. Näin ei ole tapahtumassa palveluverkkoasiassa.

Esitämme, että
  • valtuustoryhmät ja valtuusto ryhdistäytyvät ja että valtuusto ottaa oikeutetun paikkansa kunnan päätöksenteossa, vallankäytössä ja vastuussa
  • valtuusto puuttuu välittömästi otto-oikeudellaan asiaan ja muuttaa käsittelyaikataulun sellaiseksi, että asukkaiden mielipiteet tulevat aidosti kuulluiksi jo ennen lautakuntakäsittelyä
  • valtuusto ohjeistaa lautakuntia ja virastoja sekä kaupungin johtoa aitoon asukkaiden kuulemiseen asukastilaisuuksia järjestämällä
  • valtuusto ohjeistaa lautakuntia ja virastoja sekä kaupunginjohtoa hylkäämään jo kertaalleen hylätyn lakkautuslistan ja aloittamaan palveluverkon tulevaisuuden tarkastelun puhtaalta pöydältä
  • valtuustoryhmät ottavat jättämämme ehdotuksen palveluverkkouudistuksen uusista lähtökohdista vakavasti harkittavaksi
Tämän hetken tilanteessa mielestämme on syytä kysyä, kuka tässä kaupungissa oikein käyttää valtaa. Minne demokratia hävisi? Kenen tämä kaupunki oikein on?
Picture

Uusi erävoitto lähipalvelujen puolustajille

Kaupunginhallitus hylkäsi kaupunginjohtaja Pajusen esityksen palvelujen lopettamislistasta. Sitä ei otettu myöskään pohjaksi asian jatkovalmistelulle. Palveluverkon kehittämistä koskevien esitysten valmistelulle asetettiin toisenlaiset lähtökohdat ja samalla edellytettiin asukkaiden kuulemista. Palvelujen kehittämistarpeista pyydetään nyt esitykset maaliskuun loppuun mennessä. Peli seis kampanja ja muu kansalaistoiminta osoitti voimansa. Uusi tilanne on haaste jatkaa kansalaistoimintaa ja nostaa esiin konkreettisia ehdotuksia palvelujen kehittämiseksi asukkaiden tarpeista lähtien.

Jäsen Moisio (kann. jäsen Räty) teki asiassa seuraavan esittelijän ehdotuksen korvaavan vastaehdotuksen:

Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi palveluverkkojen kehittämisehdotusmuistion ja siitä käydyn keskustelun. Kaupunginhallitus korostaa painottavansa jatkossa palveluverkkojen kokonaistarkastelussaan toiminnallisuuden, tilojen yhteiskäytön ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia sekä asukkaiden ja asiantuntijalautakuntien näkemyksien tärkeyttä.

Kaupunginhallitus pyytää lauta- ja johtokuntia arvioimaan oman hallinnonalansa palveluverkon kehittämistarpeet ja tekemään esitykset mahdollisista tilojen käytön tehostamisesta ja yhteiskäyttömahdollisuuksista ja sähköisten palvelujen kehittämisestä 30.3.2010 mennessä.

Kaupunginhallitus kehottaa kaikkia virastoja ja liikelaitoksia tehostamaan kaikkien tilojen käyttöä ja etsimään yhteiskäyttömahdollisuuksia. Samalla kaupunginhallitus kehottaa valmistelemaan esityksen koulujen iltakäytön tehostamiseksi siten, että uudet periaatteet voidaan ottaa käyttöön 1.1.2011.

Kaupunginhallitus kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä hallintokeskuksen ja virastojen kanssa kuulemaan asukkaiden mielipiteitä palveluverkkojen kehittämisestä.

Kaupunginhallitus pyytää talous- ja suunnittelukeskusta laatimaan seuraavat lisäselvitykset:
  • alueellisten vaikutusten tarkastelu
  • tilojen uudelleenkäyttömahdollisuudet
  • arvio tilojen yhteiskäytön kehittämisestä koituvista säästöistä sekä ehdotus yhteiskäytön kehittämisen aikataulusta ja muodosta.
  • kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi
  • tilavuokratarkastelun suhteessa palveluverkkoon, erityisestiasukkaiden ja kansalaisjärjestöjen osalta.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille.
Liitteenä palveluverkkotyöryhmän käytössä ollut valmistelumateriaali.

Suoritetussa äänestyksessä jäsen Moision vastaehdotus hyväksyttiin äänin 15­–0, joten koko asiakohta hyväksyttiin Moision vastaehdotuksen mukaisesti.

Aloite jätettiin valtuustolle 20.1.

Picture


LEHDISTÖTIEDOTE

Julkaisuvapaa 11.1.

Maanantaina 11.1.10 klo 14.50.
Peli seis! –kampanja luovutti mielenilmauksen yhteydessä Helnsigin kaupunginhallitukselle vaatimuksen uudenlaisista perusteista palveluverkon tarkastelulle kaupungintalon edustalla, Aleksanterinkatu 20. Luovutus tapahtui kaupungintalon ovella, koska kaupunginhallituksen puheenjohtaja kieltäytyi ottamasta sisätiloissa vastaan lähetystöämme.

Maanantai-illan kaupunginhallituksen kokouksessa ja sen jäkeisessä iltakoulussa kaupunginjohtaja Pajunen yritti kiirehtiä uuden lakkautuslistan sopimisesta ja toteuttamista lähiviikkojen aikana osana vuoden 2011  budjettiraamia. Siksi asukkaiden reagointi ja mielipiteiden kuuleminen on erittäin ajankohtainen ja kiireinen. Asukkaat ovat aloittaneet itse kuulemistilaisuuksien järjestäminen, ensimmäinen oli Käpylässä 7.1., seuraavat ovat Vallilan ja Roihuvuoren kirjastoissa alkavalla viikolla. Jo ensimmäisessä asukastilaisuudessa kävi ilmi, että asukkaiden lisäksi myös eri lautakuntien jäsenet kokevat tulleensa mielipiteineen ohitetuiksi. Onkin syytä kysyä, voiko tätä kutsua hyväksi hallintomalliksi.

Helsingin kaupungin palveluverkon tarkastelulle tarvitaankin nyt asukkaiden tarpeista ja kestävän kaupunkikehityksen periaatteista lähtevät perusteet. Puoluepoliittisesti sitoutumaton Peli seis! –kampanja esittää, että lähtökohdaksi otetaan EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit ja niistä Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailussa vuonna 2008 käytetty sovellus, joiden mukaan peruspalvelujen tulee olla kävelyetäisyydellä asunnoista. Jotta julkiset peruspalvelut olisivat kävelyetäisyydellä, tarvitaan lisää 11 yläasteen koulua, 26 lukiota (tai lukiot pitäisi sijoittaa ainakin tasaisemmin eri kaupunginosiin), 15 kirjastoa, 22 terveysasemaa, 7 nuorisotilaa ja 16 vanhustenpalvelujen toimipaikkaa.

Peli seis! –kampanja on puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä, jonka toiminta alkoi facebook-yhteisössä vastalauseena kirjastojen suunnitelluille säästötoimille ja on muutamassa viikossa kasvanut jo yli 30.000 helsinkiläisen palvelujen leikkauksia vastustavaksi ryhmäksi.

Picture

Vaatimuksemme:


Peli seis! –kampanja esittää palveluverkon tarkastelulle uudet kriteerit:

EU:n kestävän kaupunkikehityksen periaatteet edellyttävät lähipalvelujen lisäämistä Helsingissä

Helsingin kaupungin palveluverkon tarkastelulle tarvitaan asukkaiden tarpeista ja kestävän kaupunkikehityksen periaatteista lähtevät perusteet. Puoluepoliittisesti sitoutumaton Peli seis! –kampanja esittää, että lähtökohdaksi otetaan EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit ja niistä Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailussa vuonna 2008 käytetty sovellus, joiden mukaan peruspalvelujen tulee olla kävelyetäisyydellä asunnoista.

Peli seis! –kampanja on tehnyt selvityksen Helsingin julkisten palvelujen toimipaikkojen kehittämisen tarpeista. Ns. kuusikkokaupunkien vertailussa sovelletun – EU:n indikaattoria lievemmän
700 metrin kävelyetäisyyden perusteella Helsingissä pitää karsimisen sijasta lisätä huomattavasti lähipalveluja. Jotta julkiset peruspalvelut olisivat kävelyetäisyydellä, tarvitaan lisää 11 yläasteen koulua, 26 lukiota (tai lukiot pitäisi sijoittaa ainakin tasaisemmin eri kaupunginosiin), 15 kirjastoa, 23 terveysasemaa, 7 nuorisotilaa ja 16 vanhustenpalvelujen toimipaikkaa.

Tämä laskelma perustuu niihin tietoihin, joita kaupungin palveluista on alueittain ollut saatavilla. Se on luonteeltaan vain suuntaa-antava, jossa yksittäisten palvelujen toimipaikkojen lisätarve on vain karkea arvio. Oleellista on kuitenkin se, että kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreiden perusteella Helsingin palveluverkon tarkastelun koko lähtökohta pitää vaihtaa: Lähipalvelujen verkostoa on huomattavasti laajennettava. Tämä on tärkeää paitsi palvelujen tasavertaisen saatavuuden myös liikenteen aiheuttamien ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen johdolla valmistellusta esityksestä puuttuu asukkaiden tarpeiden, palvelujen saatavuuden ja kestävän kaupunkikehityksen periaatteiden mukainen arvio. Peli seis! –kampanja esittää, että päättäjät kiertävät ensiksi asuinalueittain asukastilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten esityksiä palvelutarpeista ja että sen pohjalta valmistellaan esitys siitä, miten palveluverkkoa kehitetään ja laajennetaan niin, että ainakin kaikki keskeiset julkiset peruspalvelut ovat kävelyetäisyydellä. Samalla voidaan selvittää mahdollisuudet kehittää joidenkin tilojen, kuten koulujen, yhteiskäyttöä.

Peli seis! –kampanja muistuttaa, että Helsingin kaupunki liikelaitoksineen on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana tehnyt yhteensä lähes miljardi euroa ylijäämää. Kaupungilla on varaa parantaa lähipalveluja. Ne pitää asettaa etusijalle, kun ohjataan kaupungin yli 800 miljoonan euron kassavaroja ja päätetään siitä, miten käytetään liikelaitosten voittovaroja (vuodelta 2009 yhteensä ennakkotietojen mukaan yli 250 miljoonaa euroa) ja investointeihin varattuja varoja (tämän vuoden budjetissa yli 500 miljoonaa euroa). Lähipalvelujen kehittämistä ei pidä myöskään tarkastella vain kustannuksena. Se auttaa vähentämään työttömyyttä, syrjäytymistä ja monia muita ongelmia, joiden hoitamisesta voi muuten aiheutua vuosiksi eteenpäin isot laskut.

Helsingissä 11.1.2010
Peli seis! –kampanja
Työryhmä


Lisätietoja:
Alla selvitys EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreihin perustuvasta palveluverkon kehittämistarpeesta asuinalueittain
Heikki Takkinen puh 0500 504451

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä

EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit


Euroopan unioni on esittänyt kaupunkipolitiikan indikaattorit, joiden avulla kunnat voivat seurata kestävää kehitystä (http://ec.europa.eu/environment/urban/common_indicators.htm). Indikaattoreita on yhteensä kymmenen ja yksi niistä mittaa peruspalvelujen ja viheralueiden saavutettavuutta.


Indikaattori mittaa sitä kuinka suuri osa kuntalaisista asuu enintään 300 metrin päässä peruspalveluista tai yli puolen hehtaarin laajuisesta viheralueesta. Peruspalveluilla tarkoitetaan tässä:

  • julkisia perusterveydenhuollon palveluja
  • joukkoliikenteen reittejä, joilla liikennöidään ainakin tiettynä osana tavallista arkipäivää vähintään puolen tunnin välein
  • peruskouluja ja lasten päiväkoteja
  •  lähikauppoja (leipä, vihannekset)
  • kierrätyspalveluja ja kierrätysastioita

EU on valinnut 300 metrin vähimmäisetäisyyden 15 minuutin kävelymatkan" käsitteen avulla. Tällöin oletetaan, että se vastaa iäkkäille ihmisille noin 500 metrin kävelymatkaa, joka on linnuntietä laskettuna 300 metrin matka.

EU perustelee indikaattorin merkitystä muun muassa sillä, että peruspalvelujen ja virkistysalueiden läheisyys ovat elämänlaadun ja paikallistalouden kannalta olennainen asia kestävän kehityksen mukaisessa yhteisössä.

Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmassa (Helsingin kaupunginkanslian julkaisusarja A 8/2003) on asetettu samansuuntainen tavoite: Asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista pyritään ohjaamaan siten, että palvelutarjonta monipuolistuu ja liikkumistarve vähenee.

Kuutoskaupunkien kaupunkikehityksen indikaattorit

Ns. kuutoskaupungit eli Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa ovat hyödyntäneet EU:n kaupunkikehityksen indikaattoreita kesällä 2008 julkaistussa raportissa (Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2004 – 2006, http://www.hel2.fi/ymk/julkaisut/raportit/Kuutoskaupunkien_yhteisraportti_2008.pdf). Raportissa todetaan, että palvelujen saavutettavuutta ekologisen kestävyyden mittarina voidaan pitää hyvänä ja sitä tulee edelleen kehittää. Eurooppalaisessa kaupunkien kestävyyden arvioinnissa käytetyn 300 m etäisyyden lisäksi kuutoskaupungit ovat nähneet tarpeelliseksi tarkastella myös pitempää 700 m etäisyyttä palveluista.

Julkisen terveydenhuollon, päiväkodin, peruskoulun 1-6 luokan ja kirjaston osalta Helsingistä löytyvät tulokset valitettavasti vain päiväkotien ja peruskoulujen osalta ja vain vuodelta 2004. Sen sijaan esimerkiksi Turussa ja Oulussa palvelujen saavutettavuus on laskettu vuosittain ja myös terveydenhuollon ja kirjastojen osalta. Peruskoulujen ala-asteiden saavutettavuus on raportin mukaan Helsingissä 300 metrin kriteerillä yli 30% ja 700 metrin kriteerillä yli 80%. Päiväkodin osalta saavutettavuus on Helsingissä 300 metrin kriteerillä yli 70% ja 700 metrin kriteerillä yli 90%.

Peruspalvelujen saatavuus vaihtelee Helsingin kaupunginosissa

Vaikka Helsingin kaupunki ei olekaan tuottanut tietoa peruspalvelujen saatavuudesta edes yhtä hyvin kuin muut kuutoskaupungit, voidaan kartan ja harpin avulla arvioida ainakin karkeasti peruspalvelujen saatavuutta Helsingissä kaupunginosittain. Tilastoista (esimerkiksi Helsinki alueittain, http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_10_24_Tilasto_Vuori_hki_alueittain.pdf) ja kaupungin nettisivuilta voidaan katsoa, onko kaupunginosassa päiväkoti, ala-asteen ja yläasteen koulu, lukio, kirjasto, terveysasema, nuorisotalo tai vanhusten palveluja ja ylittävätkö etäisyydet kaupunginosassa esimerkiksi lievemmän kriteerin eli 700 metriä.

Tällaisen tarkastelun tulokset löytyvät oheisesta taulukosta. Siinä on ”kaupunginosan” pohjana Helsingin peruspiirijako. Jos peruspiiri kuitenkin on hyvin laaja ja jos siellä samalla asuu paljon asukkaita, on se jaettu tässä tarkastelussa pienempiin osiin.

Helsinki alueittain -raportin sekä Helsingin palvelukartan (www.hel.fi/palvelukartta) avulla tarkasteluun voitaisiin ottaa mukaan myös esimerkiksi leikkipuistot, uimahallit, muut sisäliikuntatilat, urheilukentät, uimarannat, kirkot, postit, KELA:n toimistot, apteekit, päivittäistavarakaupat, muut vähittäiskaupat, ravintolat ja kahvilat, puistot ja metsät. Lähipalveluihin voidaan lukea myös joukkoliikenteen pysäkit. Vaikka kaikki tällainen tieto on olemassa, ei Helsingin kaupunki ole julkaissut kattavia yhteenvetotietoja palvelujen saavutettavuudesta kaupunginosittain.

Taulukkoon kokoamme yhteenvedon perusteella päiväkoti ja ala-asteen koulu löytyy jokaisesta kaupunginosasta. Kaikkien kaupunginosien osalta tämä ei kuitenkaan tarkoita, että edes 700 metrin etäisyys toteutuu. Ainakin Lauttasaari, Munkkiniemi/Munkkivuori/Lehtisaari/Kuusisaari, Pitäjänmäki/Pajamäki/Konala sekä Laajasalo ovat niin laajoja alueita, että ne eivät mahdu 700 metrin kehän sisään. Tämä karkea tarkastelu ei myöskään kerro, onko esimerkiksi päivähoitopaikkojen tarjonta kaupunginosassa riittävä.

Karkeakin tarkastelun perusteella voidaan todeta, että Helsingin kaupunginosista puuttuu 11 yläasteen koulua, 26 lukiota (tai lukiot pitäisi sijoittaa ainakin tasaisemmin eri kaupunginosiin), 15 kirjastoa, 23 terveysasemaa, 16 vanhustenpalvelujen toimipaikkaa ja 7 nuorisotilaa.

Kaupunginosia, joista puuttuu kirjasto ovat:
  • Alppila/Harju
  • Länsi-Pakila
  • Itä-Pakila
  • Viikinmäki / Pihlajisto
  • Tapaninvainio
  • Herttoniemenranta
  • Puotila / Vartioharju
  • Mellunmäki
  • Vesala
  • Rastila / Meri-Rastila
  • Pihlajamäki
  • Ylä-Malmi
  • Myllypuro
  • Kivikko / Kurkimäki
  • Aurinkolahti / Kallahti

Kaupunginosia, joista puuttuu terveysasema ovat:
  • Kruununhaka / Katajannokka / Kluuvi
  • Kamppi, Etu-Töölö, Ruoholahti
  • Alppila / Harju
  • Etelä-Haaga
  • Länsi-Pakila
  • Itä-Pakila
  • Viikinmäki / Pihlajisto
  • Viikki
  • Tapaninvainio
  • Herttoniemenranta
  • Puotila / Vartioharju
  • Mellunmäki
  • Vesala
  • Rastila / Meri-Rastila
  • Pasila
  • Toukola / Kumpula / Arabianranta
  • Ala-Malmi
  • Tapanila
  • Puistola
  • Kulosaari
  • Roihuvuori / Tammisalo
  • Keski-Vuosaari
  • Östersundom

Kaupunginosia, joista puuttuu vanhustenpalvelujen toimipaikka (palvelukeskus, päivätoimintapiste tai kotihoidon tilat), ovat:
  • Pitäjänmäki / Pajamäki / Konala / Reimarla / Marttila / Tali
  • Malminkartano / Maununneva
  • Toukola / Kumpula / Arabianranta
  • Paloheinä / Torpparinmäki
  • Itä-Pakila
  • Viikki
  • Viikinmäki / Pihlajisto
  • Tapanila
  • Tapaninvainio
  • Puistola
  • Kulosaari
  • Herttoniemenranta
  • Itäkeskus / Puotinharju / Marjaniemi
  • Puotila / Vartioharju
  • Vesala
  • Östersundom

Kaupunginosia, joista puuttuu nuorisotila ovat:
  • Kruununhaka / Katajannokka / Kluuvi
  • Etelä-Haaga
  • Vallila / Hermanni
  • Tapaninvainio
  • Kulosaari
  • Puotila / Vartioharju
  • Keski-Vuosaari

Varsinaisessa ”palvelukuopassa” (tarkastelluista lähipalveluista puuttuu 4-6) näyttävät olevan seuraavat kaupunginosat:
  • Tapaninvainio
  • Itä-Pakila
  • Viikinmäki, Pihlajisto
  • Herttoniemenranta
  • Puotila, Vartioharju
  • Vesala
  • Vuosaaren Rastila, Meri-Rastila
Picture

Aikalisä

Pajusen lakkautuslista haudattiin - mutta vain toistaiseksi. Kaupunginhallituksen palveluverkkotyöryhmä sai ehdotuksensa uudelleen valmisteltavaksi. Seuraavan kerran säästöjä ja lakkautuksia käsitellään tammikuun kokouksessa. Lopulliset päätökset uudesta lakkautuslistasta ja sen sisällöstä tehdään kevään 2010 aikana. Uuteen valmisteluun kuuluu asukkaiden kuuleminen. Kuulemistilaisuuksien järjestäminen on jo aloitettu, ei kaupungin virkamiesten, vaan kaupunkilaisten itsensä toimesta. Ensimmäinen tilaisuuksista järjestetään Käpylän kirjastossa 7.1.2010 klo 19.00.
Picture

Ei voi olla totta!

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen johdolla virkamiehet valmistelivat esityksen, jonka mukaan 80 palvelujen toimipaikkaa aiotaan lakkauttaa. Tämä koskee mm. kouluja, terveysasemia, kirjastoja, leikkikenttiä, nuorisotiloja, sairaalaosastoja, vanhusten palveluja, nuorten mielenterveyden hoitopaikkoja jne. Näitä lakkauttamisia vastaan olemme perustaneet kaikille avoimen helsinkiläisten yhteisen kampanjan Vihelletään peli seis!

Kotinummen koulun lakkauttaminen

Helsingin virkamiehet ovat laatineet lakkautuslistan, jolla on yli 80 koulua, terveysasemaa, kirjastoa, päiväkotia, nuorisotaloa ja liikuntapaikkaa.&rduo; Perusteena on “säästäminen seinistä”, eli kaupungin sisäistenvuokrien siirtäminen muihin toimintoihin. Lainaus HS 1.12.2009

Kotinummen ala-aste, Helsingin Malmilla, on lakkautusuhan alla. Koulussa toimii ala-aste, jossa oppilaita on 168 (lukuvuonna 2009-2010). Lakkauttaminen tapahtuisi vuosien 2011-2014 aikana.

Koululaisia ollaan siirtämässä Hiidenkiven ja Malmin kouluihin, joissa toisessa oppilaita 770 ja toisessa 241 (ala-asteen puolella), lukuvuonna 2009-2010. Kouluissa toimii sekä ala- että ylä-aste. Kokemuksien perusteella tällaiset suuret koulut eivät ole lainkaan hyviä pienten lasten koulutaipaleen alulle. Kotinummen koulun yhteydessä on päiväkoti ja samalla alueella toimii Kotinummen leikkipuisto, joka hoitaa koulun iltapäivätoimintaa. Lähialueella on myös toinen päiväkoti. Tämä on tuttu ja turvallinen polku lapsille vauvasta isoksi koululaiseksi asti.

Emme halua siirtää lapsiamme suuriin kouluihin, joissa useita satoja lapsia.


Allekirjoita adressi koulun puolesta:

http://www.adressit.com/kotinummenkoulu

LAKKAUTUSLISTA

Tässä lista niistä Helsingin palvelupisteistä, jotka kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esittämässä listassa ehdotettiin lopetettavaksi.

Aino Acktén huvila
Alppilan yläaste
Apollon lukio
Drumsö Klubblokal
Eläintarhan huvila
Ensiopetusryhmä Kaarelan raitti 1
Etu-Töölön vanhusten asuintalon yht.tilat
Fysioterapia, Meripihkatie 1
Haagan peruskoulu
Haagan peruskoulu sivukoulu 2
Harakan saari, taiteilijatyötilat
Hietalahden venesataman huoltotilat
Hiidenkiven peruskoulu, sivukoulu 1
Itäkeskuksen terveysasema
Kampin vanhusten asuintalon yht.tilat
Kannelmäen peruskoulu sivukoulu 1
Kivelän sairaala rakennus 9
Koivusaaren veneilyn tukikohta
Korttelitupa Kotipirtti
Koskelan sairaala, 2 toipilasosastoa
Koskelan sairaala, rakennus A
Koskelan sairaala, rakennus G
Koskelan sairaalan hammashoitola
Koskelan terveysasema
Kotinummen ala-aste
Käpylän peruskoulu
Laajasalon ala-aste
Leikkipuisto Kiikku
Leikkipuisto Laurinniitty
Leikkipuisto Savela
Leikkipuisto vallila
Länsi-Helsingin lukio
Maatullin ala-aste
Malmin avokuntoutus
Malmin virkistyskeskus
Malminkartanon ala-aste
Malminkartanon kirjasto
Mellunmäen hammashoitola
Munkkiniemen nuorisotalo
Myllypuron hammashoitola
Nordsjö-Rastis
Nuorisotalo, Harju
Nuorisotalo, Kumpula
Nurkkatien ala-aste
Paloheinän terveysasema
Pelimannin ala-aste
Pienryhmäkoti (Kumpula)
Pitäjänmäen kirjasto
Pohjoinen omahoidon toimintakeskus
Pohjois-Haagan vanhusten asuintalon yht.tilat
Psykiatrinen poliklinikka, Malmi
Psykiatrinen poliklinikka, Oulunkylä
Psykiatrinen päiväsairaala, Kulosaari
Puistolan ala-aste
Puistolan terveysasema
Pukinmäen kirjasto
Päiväkoti Satama
Päiväkotiryhmä Köydenpunojankatu
Päivätoiminta Kaisla
Rintinpolun hammashoitola
Roihuvuoren ala-aste
Roihuvuoren kirjasto
Ruoholahden kuntotalo
Ruukinrannan (Laajalahden) venesatama
Ryhmäperhepäiväkoti Loki
Ryhmäperhepäiväkoti Venho
varakoti Saattajapalvelu,
Työvoiman palvelukeskus (Sörnäinen)
Siilitien peruskoulu
Siltamäen ala-aste
Soinisen koulu
Taidekeskus (Sörnäinen)
Talin golfkentän rakennukset
Tapulikaupungin kirjasto
Työvoiman palvelukeskus
Töyrynummen ala-aste
Vallilan kirjasto
Vermon raviradan maa-alue
Vuosaaren vanhusten asuintalon yht.tilat
Yhtenäiskoulun lukio

Päiväkotien tilamitoitus muutetaan nykyisestä 9 m2  / lapsi pienemmäksi eli 8 m2 / lapsi.

(Lisäksi listan tekstissä esitetään lopetettavaksi myöhemmin vielä tarkemmin määrittelemättömät 3 terveysasemaa ja 5 hammashoitolaa lisää.)

Tulostettavaa ja jaettavaa materiaalia

Tätä julistetta voi tulostaa ja kiinnittää lakkautusuhan alaisiin kohteisiin.
Picture

APOLLON KOULU 28.1. klo 18

Seuraava asukastilaisuus pidetään Apollon koululla 28.1. klo 18-20. Aiheina kirjaston ja koulun tulevaisuus.
Picture

ASUKASILTA KÄPYLÄSSÄ 7.1.

Käpylän kirjasto täyttyi ääriään myöten, kun asukkaat kokoontuivat kertomaan omia näkemyksiään lautakuntien jäsenille ja virkamiehille.

Maanantaina 11.01.2010 klo 14.30-15.30
Mielenilmaus kaupungintalon edustalla:

Vihellettiin peli poikki!

Helsingissä, kaupungintalon edustalla, Aleksanterinkatu 20, järjestettiin mielenosoitus lakkautuslistaa vastaan ja helsinkiläisten peruspalvelujen puolesta 11.1.2010 klo 14.30.-15.30.  Kaupunginhallituksen iltakoulu käsitteli tällöin palveluverkkotyöryhmän ehdotuksen linjauksia. Kaupunginhallitus oli pyydetty paikalle 14.50. vastaanottamaan ryhmämme kansalaisaloite. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja jatkoi asian käsittelyä 18.1. kokouksessaan, jolloin ns. Pajusen lista tyrmättiin täysin.

Vallilan kirjasto torstai 14.1.2010

klo 17-19 Taiteilijatapaamien galleriassa, Beata Joutsen
klo 17.30 Akateemikko Juha Leiviskä esittelee kirjastorakennuksen
klo 18.00 Kirjailijat kirjaston puolesta; Kristina Carlson, Anja Snellman, Suvi Ahola, Antti Nylen
Musiikkivieraina Freeman ja Tumppi Varonen
Heti tilaisuuden jälkeen n. klo 19 alkaa asukkaiden kuulemistilaisuus