Peli Seis -kampanja jätti 17.3. KUNTALAIN TARKOITTAMAN KANSALAISALOITTEEN HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE:
Toimivan demokratian puolesta
Helsingin palveluverkon kehittämisprosessin yhteydessä on tullut selväksi, että asukkaiden kuulemiseksi ei vielä ole käytössä riittävän selkeitä, luotettavia ja yksinkertaisia välineitä. Internetin palautesivusto palveluverkko.hel.fi ei osoittautunut riittävän toimivaksi kanavaksi päätellen sen vähäisestä käytöstä ja palautemäärästä.
Mediaviihteen teollisuus (tv:n kilpailut, äänestykset, euroviisut jne.) näyttää onnistuvan huomattavasti paremmin saamaan ihmiset liikkeelle ja vaikuttamaan, ja tekniikka toimii. Samoin toimivat erilaiset Internet-yhteisöt ja niiden kautta tapahtuvat kannanotot.
Eri alueiden kehittämistarpeiden asiantuntijat elävät itse arjessa alueella, jota kehittäminen ja mahdolliset muutokset koskevat, eivät virastoissa tai luottamuselimissä. Näiden asiantuntijoiden hyödyntämisessä kaupungin ja sen palvelujen kehittämisessä on paljon parantamisen varaa. Näiden asiantuntijoiden, asukkaiden mukaan ottaminen suunnitteluun on ensimmäinen askel toimivan alue- ja asukasdemokratian tiellä.Ihmettelemme, miksi tätä askelta ei ole vielä otettu, miksi tätä askelta pelätään, vierastetaan, kummeksutaan.
Kaupungin asemakaavaan suunniteltujen muutosten kommentoimiseksi on jo pitkään ollut toimiva malli asukkaiden kuulemiseksi. Kysymme, miksi samankaltaista järjestelmää ei ole vieläkään otettu mukaan muuhun asukaskuulemiseen osana toimivaa asukasdemokratiaa. Kysymme, miksi järjestelmää ei ole kehitetty nopean vuorovaikutuksen käyttöön.
Esitämme, että kaupunginvaltuusto nimeää virkamiehistä ja luottamushenkilöistä sekä kolmannen sektorin edustajista koostuvan työryhmän kehittämään mahdollisuuksia suoran kuulemisen ja vaikuttamisen parantamiseksi kaupungissamme.
Samalla esitämme, että selvitetään kokemukset osallistuvasta budjetoinnista ja muista lähidemokratian muodoista, joita on käytössä useissa suurissa kaupungeissa muualla Euroopassa.
Mielestämme asukkaiden kuulemista tulee laajentaa ja jatkaa ennen kuin palveluverkosta tehdään päätöksiä kaupunginvaltuustossa.
Iloiset terveiset Harakasta
Tiistain 16.3.2010 kokouksessaan Helsingin kirjasto- ja kulttuurilautakunta asettui selkeästi tukemaan Harakan taiteilijatalon toimintaa ja hyväksyi yksimielisesti seuraavan lausunnon lähetettäväksi kaupunginhallitukseen:
Toimenpide 2: Harakan saaren käytön kehittäminen
Kulttuurikeskus siirtää päätöstä Harakan saaren vuokrasopimuksen tulevaisuudesta ja kartoittaa mahdollisia vuokralaisia, jotka sitoutuvat säilyttämään nykyisen taiteilija-ateljeekäytön taiteilijoille edullisilla neliövuokrilla, jotta Kuvataidetalon asukkaiden työskentelyedellytykset turvataan. Vasta tuon kartoituksen valmistuttua lautakunta päättää ylläpitäjän roolista.
Tämä uusi lausunto on meile suuri helpotus ja toivoaksemme se menee läpi myös kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Uuden vuokralaisen löytäminen Kulken tilalle ei ole yksinkertaista, mutta ainakin lähtökohdat ovat nyt paljon paremmat.
Aurinkoisin terveisin Harakan taiteilijat
Paloheinän kirjastossa 11.3.
Paloheinän kirjasto täyttyi ääriään myöten alueen asukkaista, jotka tulivat vaatimaan oman terveysasemansa säilyttämistä.
Hyvä helsinkiläinen vanhempi!
Kyllästyneinä koulujen lakkautusuhkiin laadimme yhteisen julkilausuman, joka vastustaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvia säästöjä. Lausuman on allekirjoittanut 19 koulua ja se luovutetaan kaupunginvaltuustolle 3.3. Kysymme: Mikä on Helsingin kallisarvoisin omaisuus? Päättäjille haluamme kertoa, että yhteiskuntamme arvokkain omaisuus, kasvavat kansalaiset, eivät ole menoerä vaan äärimmäisen keskeinen osa hyvinvointivaltion tulevaisuutta.
KAIKKI LAPSET JA NUORET MUKAAN! Kutsumme kaikki helsinkiläiset koululaiset halaamaan kaupungintaloa. Lasten ja nuorten viesti on: “Me luotamme siihen että teette oikeita päätöksiä. Lapsista ja nuorista ei pidä säästää!” Kokoontuminen on keskiviikkona 3.3. klo 16.30 Senaatintorin puolella. Levittäkää sanaa!
AUTTAKAA KOULULAISTA myös kertomaan oma mielipiteensä! Näyttäkää, kuinka kaupungin järjestämä sähköinen mielipidetiedustelu toimii. Voitte panna nämä ohjeet eteenpäin myös opettajille media-, demokratia- tai atk-kasvatusta silmälläpitäen. Sivut ovat auki 5.3. asti.
Sivulla palveluverkko.hel.fi voi seurata keskustelua, mutta oman mielipiteen kertomiseksi on ensin rekisteröidyttävä.
Valitse käyttäjätunnus, joka voi olla vaikka lempinimi. Rekisteröitymiseen tarvitaan myös sähköpostiosoite. Koululaisillahan on valmiina edu.hel.fi -loppuinen oma sähköposti, mutta mitä tahansa sähköpostia voi tietysti käyttää.
Sähköpostiisi tulee rekisteröinnin vahvistus, jossa on mukana salasana.
Mene uudestaan kaupungin mielipidesivulle ja kirjaudu sisään käyttämällä valitsemaasi käyttäjätunnusta ja sähköpostiin tullutta salasanaa.
Valitse “Kerro mielipiteesi” ja sieltä vasemmalta Koulut ja opetus -aihe, ja kirjoita kehittämisideoitasi. Tai vaikka simppelisti näin: “Säilyttäkää kouluni! Toivoo Otto, 11v, Käpylän peruskoulu”
TAVATAAN KAUPUNGINTALOLLA! Aino Halonen, Käpylän peruskoulun vanhempainyhdistys Tuula Ruokonen, Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys
11.3. Paloheinän kirjasto klo 18
Asukkaiden kuulemistilaisuus Helsingin palveluverkosta torstaina 11.maaliskuuta klo 18 - 20 Paloheinän kirjastolla Paloheinäntie 22
Mukana muun muassa kaupunginvaltuutetut Arto Bryggare (sd), Yrjö Hakanen (skp&helsinki-listat), Nils Torvalds (rkp), Sanna Vesikansa (vihr) ja varavaltuutettu Matti Enroth (kok) sekä terveyslautakunnan jäseniä.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen palveluverkkoesityksen mukaan Paloheinän terveysasema lopetetaan ja sen toiminta siirretään Maunulan terveysasemalle. Tule sanomaan sanasi myös muiden lähipalvelujen tulevaisuudesta ja evästämään päättäjiä.
Järjestää Peli Seis! –kampanja Tilaisuudessa on mukana myös Paloheinä-Torpparinmäki kaupunginosayhdistys
http://peliseis.net
HALUAMMEKO PITÄÄ PALVELUT PITÄJÄNMÄELLÄ?
Tule vaikuttamaan Pitäjänmäen kirjaston säilymisen puolesta järjestettävään tilaisuuteen to 4.3. klo 17 - 19 Pitäjänmäen kirjasto, Jousipolku 1
Paikalla päättäjiä ja järjestäjien edustajia.
Mukana mm. Pitäjänmäen asukasyhdistys Pitäjänmäki-seura Pajamäki-seura Pitäjänmäen seurakunta Pitäjänmäen eläkkeensaajat Pitäjänmäen - Konalan ikäihmiset yhdessä Peli seis -kamppailua Helsingin lähipalvelujen puolesta
(Uutinen 4.3. klo 20: PITÄJÄNMÄEN TILAISUUDESSA KIRJATOTOIMENJOHTAJA LUPASI, ETTÄ KAIKKI LÄHIKIRJASTOT SÄÄSTETÄÄN!)
Kaupungintalolla 3.3.
KAIKKI LAPSET JA NUORET MUKAAN! Kutsumme kaikki helsinkiläiset koululaiset halaamaan kaupungintaloa. Lasten ja nuorten viesti on: “Me luotamme siihen että teette oikeita päätöksiä. Lapsista ja nuorista ei pidä säästää!” Kokoontuminen on keskiviikkona 3.3. klo 16.30 Senaatintorin puolella. Levittäkää sanaa!
Kaikki lähipalvelujen puolustajat liikkeelle!
Vielä voit ottaa kantaa Helsingin palveluverkkoihin! Vasta muutama sata helsinkiläistä on ottanut kantaa kaupungin palveluverkkojen kehittämiseen keskustelufoorumilla http://palveluverkko.hel.fi. Mielipiteensä ehtii kertoa vielä 5.3.2010 klo 22 saakka.
13.2. Kotiunummen ala-aste klo 10-13
Talvirieha Malmilla Kotinummen ala-asteella (Silkokuja 7) lauantaina 13.2kello 10-13. Rekiajelua, ponin rapsutusta, ongintaa, taitorata-kisaluistimilla ja hiihtokilpailu (10.30, ilmoittautumiset 10.00). Grillistä makkaraa ja kahviosta lämmintä juomaa & munkkia. Voit myös lähettääterveisesi kaupunginvaltuustolle Kotinummen koulun puolestaystävänpäiväkortilla. Tervetuloa koko perheen voimin! Järj. Kotinummen ala-asteen ja päiväkodin vanhempainyhdistykset.*
11.2. Lopetetaanko vai lisätäänkö palveluja?
Tule evästämään valtuutettuja
Torstaina 11.helmikuuta klo 18 – 20 Malmitalon 2. kerroksen kokoushuone os. Ala-Malmin tori 1
Mukana kaupunginvaltuutetut:
Yrjö Hakanen (SKP ja Helsinki-listat) Sirkku Ingervo (vihreät) Kauko Koskinen (kok) Tarja Tenkula (SDP)
9.2.Arabianranta
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen yhdessäArabianranta-Toukola-Vanhakaupunki -kaupunginosayhdistyksen kanssa järjestävät avoimen asukasillan koskienArabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin alueen asioita,tiistaina 9. helmikuuta klo 18.30 - 20.30 Taideteollisenkorkeakoulun Mediakeskus Lumeessa, Sampo-salissa, Hämeentie135 C.
Paikalla on lukuisia eri virastojen asiantuntijoita valmiinavastaamaan alueelleen kuuluviin erityiskysymyksiin. Läsnämyös aluepoliisin edustaja. Tervetuloa!
Asukasillassa on tarkoitus keskustella monipuolisesti alueenasioista. Aiheina on muun muassa kysymys Taideteollisenkorkeakoulun mahdollisuudesta jatkaa toimintaansaArabianrannassa, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksienlisääminen kaupungin päätöksenteossa ja kaupunginsuunnitelmat Artovan alueen kehittämisen suhteen,esimerkiksi liittyen tulevaan World Design Capital 2012-vuoteen, sekä Arabian Palvelu Oy.
Tapahtuma lähetetään suorana Helsinki-kanavalla. Voitlähettää kysymyksiä ennakkoon Helsinki-kanavan sivuilta jasieltä löytyvät myös tallenteina aiemmat asukasillat.
UUSI ALOITE JÄTETTIIN 3.2. VALTUUSTOLLE
Peli seis! –kampanja jätti 3.2. Helsingin kaupunginvaltuustolle uuden kansalaisaloitteen
Peli seis! –kampanja jätti kaksi viikkoa sitten kansalaisaloitteen uudenlaisesta lähestymistavasta palveluverkon tarkasteluun. Samassa aloitteessa ehdotimme, että järjestämistämme asukkaiden kuulemistilaisuuksista saatava palaute otetaan mukaan lautakuntakeskusteluun. Vaan kuinkas kävi?
Aikataulu kiristyi entisestään, mutta asukkaiden mielipiteiden kuulemiseksi tullaan vasta ”lähiviikkoina” avaamaan väylä internetissä. Näistä netissä esitetyistä ehdotuksista tehdään yhteenveto kaupunginhallitukselle. Tämä tapahtuu lautakuntien käsittelyn jälkeen. Kaiken lisäksikaupungin johto on tehnyt ohjeistuksen, jonka mukaan virastot eivät järjestä asukkaiden kuulemistilaisuuksia ja jossa kehotetaan virastoja olemaan osallistumatta asukasyhdistysten järjestämiin kuulemis- ja keskustelutilaisuuksiin.
Aikataulun järjettömyyttä kuvaa sekin, että tällä hetkellä lukioiden johtokuntia vaaditaan antamaan lausuntonsa alle kahden viikon kuluttua koko kouluverkosta jo kertaalleen haudatun lakkautuslistan pohjalta. Kysymmekin, miten tämä on mahdollista? Mihin tällä pyritään ja miksi? Onko tarkoitus vuoden 2011 budjettiraamin ohjeistuksen avulla sitoa valmiiksi lautakuntien ja valtuuston toimivalta.
Kuntalain 27 § mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että asukkailla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Lain mukaan tämä tarkoittaa mm. asukkaiden kuulemistilaisuuksien järjestämistä ja asukkaiden mielipiteiden selvittämistä ennen päätöksentekoa. Näin ei ole tapahtumassa palveluverkkoasiassa.
Esitämme, että
valtuustoryhmät ja valtuusto ryhdistäytyvät ja että valtuusto ottaa oikeutetun paikkansa kunnan päätöksenteossa, vallankäytössä ja vastuussa
valtuusto puuttuu välittömästi otto-oikeudellaan asiaan ja muuttaa käsittelyaikataulun sellaiseksi, että asukkaiden mielipiteet tulevat aidosti kuulluiksi jo ennen lautakuntakäsittelyä
valtuusto ohjeistaa lautakuntia ja virastoja sekä kaupungin johtoa aitoon asukkaiden kuulemiseen asukastilaisuuksia järjestämällä
valtuusto ohjeistaa lautakuntia ja virastoja sekä kaupunginjohtoa hylkäämään jo kertaalleen hylätyn lakkautuslistan ja aloittamaan palveluverkon tulevaisuuden tarkastelun puhtaalta pöydältä
valtuustoryhmät ottavat jättämämme ehdotuksen palveluverkkouudistuksen uusista lähtökohdista vakavasti harkittavaksi
Tämän hetken tilanteessa mielestämme on syytä kysyä, kuka tässä kaupungissa oikein käyttää valtaa. Minne demokratia hävisi? Kenen tämä kaupunki oikein on?
Uusi erävoitto lähipalvelujen puolustajille
Kaupunginhallitus hylkäsi kaupunginjohtaja Pajusen esityksen palvelujenlopettamislistasta. Sitä ei otettu myöskään pohjaksi asianjatkovalmistelulle. Palveluverkonkehittämistä koskevien esitysten valmistelulle asetettiin toisenlaisetlähtökohdat ja samalla edellytettiin asukkaiden kuulemista. Palvelujen kehittämistarpeista pyydetään nyt esitykset maaliskuun loppuun mennessä. Peli seis –kampanja ja muu kansalaistoiminta osoitti voimansa. Uusi tilanneon haaste jatkaa kansalaistoimintaa ja nostaa esiin konkreettisia ehdotuksiapalvelujen kehittämiseksi asukkaiden tarpeista lähtien.
Jäsen Moisio (kann. jäsen Räty) teki asiassa seuraavan esittelijänehdotuksen korvaavan vastaehdotuksen:
“Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi palveluverkkojenkehittämisehdotusmuistion ja siitä käydyn keskustelun.Kaupunginhallitus korostaa painottavansa jatkossa palveluverkkojenkokonaistarkastelussaan toiminnallisuuden, tilojen yhteiskäytön jauudelleenkäytön mahdollisuuksia sekä asukkaiden ja asiantuntijalautakuntiennäkemyksien tärkeyttä.
Kaupunginhallitus pyytää lauta- ja johtokuntia arvioimaan omanhallinnonalansa palveluverkon kehittämistarpeet ja tekemään esityksetmahdollisista tilojen käytön tehostamisesta ja yhteiskäyttömahdollisuuksistaja sähköisten palvelujen kehittämisestä 30.3.2010 mennessä.
Kaupunginhallitus kehottaa kaikkia virastoja ja liikelaitoksia tehostamaankaikkien tilojen käyttöä ja etsimään yhteiskäyttömahdollisuuksia. Samallakaupunginhallitus kehottaa valmistelemaan esityksen koulujen iltakäytöntehostamiseksi siten, että uudet periaatteet voidaan ottaa käyttöön1.1.2011.
Kaupunginhallitus kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössähallintokeskuksen ja virastojen kanssa kuulemaan asukkaiden mielipiteitäpalveluverkkojen kehittämisestä.
Kaupunginhallitus pyytää talous- ja suunnittelukeskusta laatimaan seuraavatlisäselvitykset:
tilavuokratarkastelun suhteessa palveluverkkoon, erityisestiasukkaiden ja kansalaisjärjestöjen osalta.
Pöytäkirjanote liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille. Liitteenä palveluverkkotyöryhmän käytössä ollut valmistelumateriaali. ”
Suoritetussa äänestyksessä jäsen Moision vastaehdotus hyväksyttiin äänin15–0, joten koko asiakohta hyväksyttiin Moision vastaehdotuksen mukaisesti.
Aloite jätettiin valtuustolle 20.1.
LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa 11.1.
Maanantaina 11.1.10 klo 14.50. Peli seis! –kampanja luovutti mielenilmauksen yhteydessä Helnsigin kaupunginhallitukselle vaatimuksen uudenlaisista perusteista palveluverkon tarkastelulle kaupungintalon edustalla, Aleksanterinkatu 20. Luovutus tapahtui kaupungintalon ovella, koska kaupunginhallituksen puheenjohtaja kieltäytyi ottamasta sisätiloissa vastaan lähetystöämme.
Maanantai-illan kaupunginhallituksen kokouksessa ja sen jäkeisessä iltakoulussa kaupunginjohtaja Pajunen yritti kiirehtiä uuden lakkautuslistan sopimisesta ja toteuttamista lähiviikkojen aikana osana vuoden 2011budjettiraamia. Siksi asukkaiden reagointi ja mielipiteiden kuuleminen on erittäin ajankohtainen ja kiireinen. Asukkaat ovat aloittaneet itse kuulemistilaisuuksien järjestäminen, ensimmäinen oli Käpylässä 7.1., seuraavat ovat Vallilan ja Roihuvuoren kirjastoissa alkavalla viikolla. Jo ensimmäisessä asukastilaisuudessa kävi ilmi, että asukkaiden lisäksi myös eri lautakuntien jäsenet kokevat tulleensa mielipiteineen ohitetuiksi. Onkin syytä kysyä, voiko tätä kutsua hyväksi hallintomalliksi.
Helsingin kaupungin palveluverkon tarkastelulle tarvitaankin nyt asukkaiden tarpeista ja kestävän kaupunkikehityksen periaatteista lähtevät perusteet. Puoluepoliittisesti sitoutumaton Peli seis! –kampanja esittää, että lähtökohdaksi otetaan EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit ja niistä Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailussa vuonna 2008 käytetty sovellus, joiden mukaan peruspalvelujen tulee olla kävelyetäisyydellä asunnoista. Jotta julkiset peruspalvelut olisivat kävelyetäisyydellä, tarvitaan lisää 11 yläasteen koulua, 26 lukiota (tai lukiot pitäisi sijoittaa ainakin tasaisemmin eri kaupunginosiin), 15 kirjastoa, 22 terveysasemaa, 7 nuorisotilaa ja 16 vanhustenpalvelujen toimipaikkaa.
Peli seis! –kampanja on puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä, jonka toiminta alkoi facebook-yhteisössä vastalauseena kirjastojen suunnitelluille säästötoimille ja on muutamassa viikossa kasvanut jo yli 30.000 helsinkiläisen palvelujen leikkauksia vastustavaksi ryhmäksi.
Vaatimuksemme:
Peli seis! –kampanja esittää palveluverkon tarkastelulle uudet kriteerit:
EU:n kestävän kaupunkikehityksen periaatteet edellyttävät lähipalvelujen lisäämistä Helsingissä Helsingin kaupungin palveluverkon tarkastelulle tarvitaan asukkaiden tarpeista ja kestävän kaupunkikehityksen periaatteista lähtevät perusteet. Puoluepoliittisesti sitoutumaton Peli seis! –kampanja esittää, että lähtökohdaksi otetaan EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit ja niistä Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailussa vuonna 2008 käytetty sovellus, joiden mukaan peruspalvelujen tulee olla kävelyetäisyydellä asunnoista.
Peli seis! –kampanja on tehnyt selvityksen Helsingin julkisten palvelujen toimipaikkojen kehittämisen tarpeista. Ns. kuusikkokaupunkien vertailussa sovelletun – EU:n indikaattoria lievemmän – 700 metrin kävelyetäisyyden perusteella Helsingissä pitää karsimisen sijasta lisätä huomattavasti lähipalveluja. Jotta julkiset peruspalvelut olisivat kävelyetäisyydellä, tarvitaan lisää 11 yläasteen koulua, 26 lukiota (tai lukiot pitäisi sijoittaa ainakin tasaisemmin eri kaupunginosiin), 15 kirjastoa, 23 terveysasemaa, 7 nuorisotilaa ja 16 vanhustenpalvelujen toimipaikkaa.
Tämä laskelma perustuu niihin tietoihin, joita kaupungin palveluista on alueittain ollut saatavilla. Se on luonteeltaan vain suuntaa-antava, jossa yksittäisten palvelujen toimipaikkojen lisätarve on vain karkea arvio. Oleellista on kuitenkin se, että kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreiden perusteella Helsingin palveluverkon tarkastelun koko lähtökohta pitää vaihtaa: Lähipalvelujen verkostoa on huomattavasti laajennettava. Tämä on tärkeää paitsi palvelujen tasavertaisen saatavuuden myös liikenteen aiheuttamien ilmastopäästöjen vähentämiseksi.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen johdolla valmistellusta esityksestä puuttuu asukkaiden tarpeiden, palvelujen saatavuuden ja kestävän kaupunkikehityksen periaatteiden mukainen arvio. Peli seis! –kampanja esittää, että päättäjät kiertävät ensiksi asuinalueittain asukastilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten esityksiä palvelutarpeista ja että sen pohjalta valmistellaan esitys siitä, miten palveluverkkoa kehitetään ja laajennetaan niin, että ainakin kaikki keskeiset julkiset peruspalvelut ovat kävelyetäisyydellä. Samalla voidaan selvittää mahdollisuudet kehittää joidenkin tilojen, kuten koulujen, yhteiskäyttöä.
Peli seis! –kampanja muistuttaa, että Helsingin kaupunki liikelaitoksineen on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana tehnyt yhteensä lähes miljardi euroa ylijäämää. Kaupungilla on varaa parantaa lähipalveluja. Ne pitää asettaa etusijalle, kun ohjataan kaupungin yli 800 miljoonan euron kassavaroja ja päätetään siitä, miten käytetään liikelaitosten voittovaroja (vuodelta 2009 yhteensä ennakkotietojen mukaan yli 250 miljoonaa euroa) ja investointeihin varattuja varoja (tämän vuoden budjetissa yli 500 miljoonaa euroa). Lähipalvelujen kehittämistä ei pidä myöskään tarkastella vain kustannuksena. Se auttaa vähentämään työttömyyttä, syrjäytymistä ja monia muita ongelmia, joiden hoitamisesta voi muuten aiheutua vuosiksi eteenpäin isot laskut.
Helsingissä 11.1.2010 Peli seis! –kampanja Työryhmä
Lisätietoja: Alla selvitys EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreihin perustuvasta palveluverkon kehittämistarpeesta asuinalueittain Heikki Takkinen puh 0500 504451
Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä
EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit Euroopan unioni on esittänyt kaupunkipolitiikan indikaattorit, joiden avulla kunnat voivat seurata kestävää kehitystä (http://ec.europa.eu/environment/urban/common_indicators.htm). Indikaattoreita on yhteensä kymmenen ja yksi niistä mittaa peruspalvelujen ja viheralueiden saavutettavuutta.
Indikaattori mittaa sitä kuinka suuri osa kuntalaisista asuu enintään 300 metrin päässä peruspalveluista tai yli puolen hehtaarin laajuisesta viheralueesta. Peruspalveluilla tarkoitetaan tässä:
julkisia perusterveydenhuollon palveluja
joukkoliikenteen reittejä, joilla liikennöidään ainakin tiettynä osana tavallista arkipäivää vähintään puolen tunnin välein
peruskouluja ja lasten päiväkoteja
lähikauppoja (leipä, vihannekset)
kierrätyspalveluja ja kierrätysastioita
EU on valinnut 300 metrin vähimmäisetäisyyden “15 minuutin kävelymatkan" käsitteen avulla. Tällöin oletetaan, että se vastaa iäkkäille ihmisille noin 500 metrin kävelymatkaa, joka on linnuntietä laskettuna 300 metrin matka.
EU perustelee indikaattorin merkitystä muun muassa sillä, että peruspalvelujen ja virkistysalueiden läheisyys ovat elämänlaadun ja paikallistalouden kannalta olennainen asia kestävän kehityksen mukaisessa yhteisössä.
Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmassa (Helsingin kaupunginkanslian julkaisusarja A 8/2003) on asetettu samansuuntainen tavoite: “Asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista pyritään ohjaamaan siten, että palvelutarjonta monipuolistuu ja liikkumistarve vähenee. ”
Kuutoskaupunkien kaupunkikehityksen indikaattorit
Ns. kuutoskaupungit eli Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa ovat hyödyntäneet EU:n kaupunkikehityksen indikaattoreita kesällä 2008 julkaistussa raportissa (Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2004 – 2006, http://www.hel2.fi/ymk/julkaisut/raportit/Kuutoskaupunkien_yhteisraportti_2008.pdf). Raportissa todetaan, että palvelujen saavutettavuutta ekologisen kestävyyden mittarina voidaan pitää hyvänä ja sitä tulee edelleen kehittää. Eurooppalaisessa kaupunkien kestävyyden arvioinnissa käytetyn 300 m etäisyyden lisäksi kuutoskaupungit ovat nähneet tarpeelliseksi tarkastella myös pitempää 700 m etäisyyttä palveluista.
Julkisen terveydenhuollon, päiväkodin, peruskoulun 1-6 luokan ja kirjaston osalta Helsingistä löytyvät tulokset valitettavasti vain päiväkotien ja peruskoulujen osalta ja vain vuodelta 2004. Sen sijaan esimerkiksi Turussa ja Oulussa palvelujen saavutettavuus on laskettu vuosittain ja myös terveydenhuollon ja kirjastojen osalta. Peruskoulujen ala-asteiden saavutettavuus on raportin mukaan Helsingissä 300 metrin kriteerillä yli 30% ja 700 metrin kriteerillä yli 80%. Päiväkodin osalta saavutettavuus on Helsingissä 300 metrin kriteerillä yli 70% ja 700 metrin kriteerillä yli 90%.
Peruspalvelujen saatavuus vaihtelee Helsingin kaupunginosissa
Vaikka Helsingin kaupunki ei olekaan tuottanut tietoa peruspalvelujen saatavuudesta edes yhtä hyvin kuin muut kuutoskaupungit, voidaan kartan ja harpin avulla arvioida ainakin karkeasti peruspalvelujen saatavuutta Helsingissä kaupunginosittain. Tilastoista (esimerkiksi Helsinki alueittain, http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_10_24_Tilasto_Vuori_hki_alueittain.pdf) ja kaupungin nettisivuilta voidaan katsoa, onko kaupunginosassa päiväkoti, ala-asteen ja yläasteen koulu, lukio, kirjasto, terveysasema, nuorisotalo tai vanhusten palveluja ja ylittävätkö etäisyydet kaupunginosassa esimerkiksi lievemmän kriteerin eli 700 metriä.
Tällaisen tarkastelun tulokset löytyvät oheisesta taulukosta. Siinä on ”kaupunginosan” pohjana Helsingin peruspiirijako. Jos peruspiiri kuitenkin on hyvin laaja ja jos siellä samalla asuu paljon asukkaita, on se jaettu tässä tarkastelussa pienempiin osiin.
Helsinki alueittain -raportin sekä Helsingin palvelukartan (www.hel.fi/palvelukartta) avulla tarkasteluun voitaisiin ottaa mukaan myös esimerkiksi leikkipuistot, uimahallit, muut sisäliikuntatilat, urheilukentät, uimarannat, kirkot, postit, KELA:n toimistot, apteekit, päivittäistavarakaupat, muut vähittäiskaupat, ravintolat ja kahvilat, puistot ja metsät. Lähipalveluihin voidaan lukea myös joukkoliikenteen pysäkit. Vaikka kaikki tällainen tieto on olemassa, ei Helsingin kaupunki ole julkaissut kattavia yhteenvetotietoja palvelujen saavutettavuudesta kaupunginosittain.
Taulukkoon kokoamme yhteenvedon perusteella päiväkoti ja ala-asteen koulu löytyy jokaisesta kaupunginosasta. Kaikkien kaupunginosien osalta tämä ei kuitenkaan tarkoita, että edes 700 metrin etäisyys toteutuu. Ainakin Lauttasaari, Munkkiniemi/Munkkivuori/Lehtisaari/Kuusisaari, Pitäjänmäki/Pajamäki/Konala sekä Laajasalo ovat niin laajoja alueita, että ne eivät mahdu 700 metrin kehän sisään. Tämä karkea tarkastelu ei myöskään kerro, onko esimerkiksi päivähoitopaikkojen tarjonta kaupunginosassa riittävä.
Karkeakin tarkastelun perusteella voidaan todeta, että Helsingin kaupunginosista puuttuu 11 yläasteen koulua, 26 lukiota (tai lukiot pitäisi sijoittaa ainakin tasaisemmin eri kaupunginosiin), 15 kirjastoa, 23 terveysasemaa, 16 vanhustenpalvelujen toimipaikkaa ja 7 nuorisotilaa.
Kaupunginosia, joista puuttuu kirjasto ovat:
Alppila/Harju
Länsi-Pakila
Itä-Pakila
Viikinmäki / Pihlajisto
Tapaninvainio
Herttoniemenranta
Puotila / Vartioharju
Mellunmäki
Vesala
Rastila / Meri-Rastila
Pihlajamäki
Ylä-Malmi
Myllypuro
Kivikko / Kurkimäki
Aurinkolahti / Kallahti
Kaupunginosia, joista puuttuu terveysasema ovat:
Kruununhaka / Katajannokka / Kluuvi
Kamppi, Etu-Töölö, Ruoholahti
Alppila / Harju
Etelä-Haaga
Länsi-Pakila
Itä-Pakila
Viikinmäki / Pihlajisto
Viikki
Tapaninvainio
Herttoniemenranta
Puotila / Vartioharju
Mellunmäki
Vesala
Rastila / Meri-Rastila
Pasila
Toukola / Kumpula / Arabianranta
Ala-Malmi
Tapanila
Puistola
Kulosaari
Roihuvuori / Tammisalo
Keski-Vuosaari
Östersundom
Kaupunginosia, joista puuttuu vanhustenpalvelujen toimipaikka (palvelukeskus, päivätoimintapiste tai kotihoidon tilat), ovat:
Pitäjänmäki / Pajamäki / Konala / Reimarla / Marttila / Tali
Malminkartano / Maununneva
Toukola / Kumpula / Arabianranta
Paloheinä / Torpparinmäki
Itä-Pakila
Viikki
Viikinmäki / Pihlajisto
Tapanila
Tapaninvainio
Puistola
Kulosaari
Herttoniemenranta
Itäkeskus / Puotinharju / Marjaniemi
Puotila / Vartioharju
Vesala
Östersundom
Kaupunginosia, joista puuttuu nuorisotila ovat:
Kruununhaka / Katajannokka / Kluuvi
Etelä-Haaga
Vallila / Hermanni
Tapaninvainio
Kulosaari
Puotila / Vartioharju
Keski-Vuosaari
Varsinaisessa ”palvelukuopassa” (tarkastelluista lähipalveluista puuttuu 4-6) näyttävät olevan seuraavat kaupunginosat:
Tapaninvainio
Itä-Pakila
Viikinmäki, Pihlajisto
Herttoniemenranta
Puotila, Vartioharju
Vesala
Vuosaaren Rastila, Meri-Rastila
Aikalisä
Pajusen lakkautuslista haudattiin - mutta vain toistaiseksi. Kaupunginhallituksen palveluverkkotyöryhmä sai ehdotuksensa uudelleen valmisteltavaksi. Seuraavan kerran säästöjä ja lakkautuksia käsitellään tammikuun kokouksessa. Lopulliset päätökset uudesta lakkautuslistasta ja sen sisällöstä tehdään kevään 2010 aikana. Uuteen valmisteluun kuuluu asukkaiden kuuleminen. Kuulemistilaisuuksien järjestäminen on jo aloitettu, ei kaupungin virkamiesten, vaan kaupunkilaisten itsensä toimesta. Ensimmäinen tilaisuuksista järjestetään Käpylän kirjastossa 7.1.2010 klo 19.00.
Ei voi olla totta!
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen johdolla virkamiehet valmistelivat esityksen, jonka mukaan 80 palvelujen toimipaikkaa aiotaan lakkauttaa. Tämä koskee mm. kouluja, terveysasemia, kirjastoja, leikkikenttiä, nuorisotiloja, sairaalaosastoja, vanhusten palveluja, nuorten mielenterveyden hoitopaikkoja jne. Näitä lakkauttamisia vastaan olemme perustaneet kaikille avoimen helsinkiläisten yhteisen kampanjan Vihelletään peli seis!
Kotinummen koulun lakkauttaminen
“Helsingin virkamiehet ovat laatineet lakkautuslistan, jolla on yli 80 koulua, terveysasemaa, kirjastoa, päiväkotia, nuorisotaloa ja liikuntapaikkaa.&rduo; Perusteena on “säästäminen seinistä”, eli kaupungin sisäistenvuokrien siirtäminen muihin toimintoihin. Lainaus HS 1.12.2009
Kotinummen ala-aste, Helsingin Malmilla, on lakkautusuhan alla. Koulussa toimii ala-aste, jossa oppilaita on 168 (lukuvuonna 2009-2010). Lakkauttaminen tapahtuisi vuosien 2011-2014 aikana.
Koululaisia ollaan siirtämässä Hiidenkiven ja Malmin kouluihin, joissa toisessa oppilaita 770 ja toisessa 241 (ala-asteen puolella), lukuvuonna 2009-2010. Kouluissa toimii sekä ala- että ylä-aste. Kokemuksien perusteella tällaiset suuret koulut eivät ole lainkaan hyviä pienten lasten koulutaipaleen alulle. Kotinummen koulun yhteydessä on päiväkoti ja samalla alueella toimii Kotinummen leikkipuisto, joka hoitaa koulun iltapäivätoimintaa. Lähialueella on myös toinen päiväkoti. Tämä on tuttu ja turvallinen polku lapsille vauvasta isoksi koululaiseksi asti.
Emme halua siirtää lapsiamme suuriin kouluihin, joissa useita satoja lapsia.
Tässä lista niistä Helsingin palvelupisteistä, jotka kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esittämässä listassa ehdotettiin lopetettavaksi.
Aino Acktén huvila Alppilan yläaste Apollon lukio Drumsö Klubblokal Eläintarhan huvila Ensiopetusryhmä Kaarelan raitti 1 Etu-Töölön vanhusten asuintalon yht.tilat Fysioterapia, Meripihkatie 1 Haagan peruskoulu Haagan peruskoulu sivukoulu 2 Harakan saari, taiteilijatyötilat Hietalahden venesataman huoltotilat Hiidenkiven peruskoulu, sivukoulu 1 Itäkeskuksen terveysasema Kampin vanhusten asuintalon yht.tilat Kannelmäen peruskoulu sivukoulu 1 Kivelän sairaala rakennus 9 Koivusaaren veneilyn tukikohta Korttelitupa Kotipirtti Koskelan sairaala, 2 toipilasosastoa Koskelan sairaala, rakennus A Koskelan sairaala, rakennus G Koskelan sairaalan hammashoitola Koskelan terveysasema Kotinummen ala-aste Käpylän peruskoulu Laajasalon ala-aste Leikkipuisto Kiikku Leikkipuisto Laurinniitty Leikkipuisto Savela Leikkipuisto vallila Länsi-Helsingin lukio Maatullin ala-aste Malmin avokuntoutus Malmin virkistyskeskus Malminkartanon ala-aste Malminkartanon kirjasto Mellunmäen hammashoitola Munkkiniemen nuorisotalo Myllypuron hammashoitola Nordsjö-Rastis Nuorisotalo, Harju Nuorisotalo, Kumpula Nurkkatien ala-aste Paloheinän terveysasema Pelimannin ala-aste Pienryhmäkoti (Kumpula) Pitäjänmäen kirjasto Pohjoinen omahoidon toimintakeskus Pohjois-Haagan vanhusten asuintalon yht.tilat Psykiatrinen poliklinikka, Malmi Psykiatrinen poliklinikka, Oulunkylä Psykiatrinen päiväsairaala, Kulosaari Puistolan ala-aste Puistolan terveysasema Pukinmäen kirjasto Päiväkoti Satama Päiväkotiryhmä Köydenpunojankatu Päivätoiminta Kaisla Rintinpolun hammashoitola Roihuvuoren ala-aste Roihuvuoren kirjasto Ruoholahden kuntotalo Ruukinrannan (Laajalahden) venesatama Ryhmäperhepäiväkoti Loki Ryhmäperhepäiväkoti Venho varakoti Saattajapalvelu, Työvoiman palvelukeskus (Sörnäinen) Siilitien peruskoulu Siltamäen ala-aste Soinisen koulu Taidekeskus (Sörnäinen) Talin golfkentän rakennukset Tapulikaupungin kirjasto Työvoiman palvelukeskus Töyrynummen ala-aste Vallilan kirjasto Vermon raviradan maa-alue Vuosaaren vanhusten asuintalon yht.tilat Yhtenäiskoulun lukio
Päiväkotien tilamitoitus muutetaan nykyisestä 9 m2 / lapsi pienemmäksi eli 8 m2 / lapsi.
(Lisäksi listan tekstissä esitetään lopetettavaksi myöhemmin vielä tarkemmin määrittelemättömät 3 terveysasemaa ja 5 hammashoitolaa lisää.)
Tulostettavaa ja jaettavaa materiaalia
Tätä julistetta voi tulostaa ja kiinnittää lakkautusuhan alaisiin kohteisiin.
APOLLON KOULU 28.1. klo 18
Seuraava asukastilaisuus pidetään Apollon koululla 28.1. klo 18-20. Aiheina kirjaston ja koulun tulevaisuus.
ASUKASILTA KÄPYLÄSSÄ 7.1.
Käpylän kirjasto täyttyi ääriään myöten, kun asukkaat kokoontuivat kertomaan omia näkemyksiään lautakuntien jäsenille ja virkamiehille.
Maanantaina 11.01.2010 klo 14.30-15.30 Mielenilmaus kaupungintalon edustalla: Vihellettiin peli poikki!
Helsingissä, kaupungintalon edustalla, Aleksanterinkatu 20, järjestettiin mielenosoitus lakkautuslistaa vastaan ja helsinkiläisten peruspalvelujen puolesta 11.1.2010 klo 14.30.-15.30. Kaupunginhallituksen iltakoulu käsitteli tällöin palveluverkkotyöryhmän ehdotuksen linjauksia. Kaupunginhallitus oli pyydetty paikalle 14.50. vastaanottamaan ryhmämme kansalaisaloite. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja jatkoi asian käsittelyä 18.1. kokouksessaan, jolloin ns. Pajusen lista tyrmättiin täysin.
Vallilan kirjasto torstai 14.1.2010
klo 17-19 Taiteilijatapaamien galleriassa, Beata Joutsen klo 17.30 Akateemikko Juha Leiviskä esittelee kirjastorakennuksen klo 18.00 Kirjailijat kirjaston puolesta; Kristina Carlson, Anja Snellman, Suvi Ahola, Antti Nylen Musiikkivieraina Freeman ja Tumppi Varonen Heti tilaisuuden jälkeen n. klo 19 alkaa asukkaiden kuulemistilaisuus