PELI SEIS
Vihelletään yhdessä peli poikki Helsingin peruspalvelujen järjettömiltä leikkauksilta. Nyt on aika toimia, toimia kaikki helsinkiläiset yhdessä.
Pro Vallilan kirjasto
Pro Vallilan kirjasto Vallilan Kirjaston Ystävät (ry):n mielestä Vallilan kirjaston lakkauttaminen säästösyistä ei ole perusteltua. Lakkauttaminen hidastaisi alueen kehittymistä viihtyisäksi ja turvalliseksi kaupunginosaksi ja olisi epäedullista koko Helsingin kaupungin imagolle. Lakkauttaminen olisi myös täysin vastoin Helsingin kaupungin Strategiaohjelman 2009–2012 tavoitteita, sillä Vallilan kirjasto on paitsi Vallilan myös laajemman alueen kannalta keskeinen toimintapaikka. Tämä ilmenee, kun vertaillaan seuraavassa listattuja ohjelman periaatteita jäljempänä esittämiimme Vallilan kirjaston toimintoihin ja merkitykseen.
Strategiaohjelmassa sanotaan mm. että
Vallilan Kirjaston Ystävät (ry) haluaa tuoda kaupunginhallituksen sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsenten tietoisuuteen seuraavat tosiasiat:
Vallila on omintakeinen ja kasvava alue, jossa kirjastolla on pitkät perinteet
Vallilan kirjasto on vanhin Helsingin kaupunginkirjaston ”sivukirjastoista” ja täytti 100 vuotta vuonna 2008. Kirjasto sijaitsee perinteikkäässä Vallilan kaupunginosassa, joka on Museoviraston luonnehdinnan mukaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Vallila on elävä ja kasvava kaupunginosa, jonka asukasluvun arvioidaan nousevan 14 000 henkeen vuoteen 2016 mennessä. Hermanni–Kalasataman alueelle valmistuu lähivuosina asuntoja 18 000 asukkaalle. Samalla alueen asukasrakenne muuttuu; muuttajat ovat pääasiassa nuoria ja nuoria lapsiperheitä. Kehitys näkyy kirjaston käyttöluvuissa, jotka ovat nousussa: vuonna 2009 kävijöitä oli lähes 140 000 ja lainoja 144 000.
Vallilan kirjasto on maailmanlaajuisesti tunnettu rakennus
Vallilan nykyinen kirjastorakennus valmistui vuonna 1991. Se on suunniteltu nimenomaan kirjastoksi ja osaksi ”korttelitaloa”, jossa kirjasto ja päiväkoti jakavat yhteisen pihan lisäksi myös kunnallistekniikan; päiväkodilla ja kirjastolla on yhteiset vesi- ja sähkömittarit sekä jätehuolto. Kirjaston tilan muuttaminen, vuokraaminen tai myyminen olisi varmasti ongelmallista.
Vallilan kirjaston on suunnitellut akateemikko Juha Leiviskä, joka on kansainvälisesti tunnetuin elävistä suomalaisista arkkitehdeistä. Leiviskä on palkittu mm. Carlsberg-arkkitehtuuripalkinnolla (1995), jota pidetään arkkitehtuurin Nobelina, sekä Antonio Feltrinelli palkinnolla (2008). Tänä keväänä hän sai Helsingin rakennuslautakunnan Rakentamisen Ruusu –tunnustuspalkinnon kansainvälisesti merkittävästä elämäntyöstä ja taitavasta täydennysrakentamisesta.
Vallilan kirjasto on yksi Leiviskän edustavimmista töistä. Kirjastossa vierailee vuosittain noin 500 ulkolaista arkkitehtiä — pääosin japanilaisia, amerikkalaisia ja ranskalaisia — sekä kaupunginkirjaston omia vierailijoita. Lakkauttamisen sijaan Helsingin kaupungin tulisi esitellä kirjastoa vierailleen arkkitehtuurisesti korkeatasoisena suomalaisena tilana, joka on avoin kaikille ja asukkaiden aktiivisessa käytössä. Erityisesti vuonna 2012, kun Helsingin kaupunki on maailman design-pääkaupunki, Vallilan kirjastoa tulisi esitellä julkisena tilana, jossa kansainvälisesti arvostettu muotoilun perinne yhdistyy hyvän kaupunkielämän edellytysten luomiseen. Kirjastoa remontoitiin ja uudistettiin vuonna 2008 akateemikko Juha Leiviskän ja kirjaston suunnitelmien mukaisesti, joten tila on nyt ajanmukainen ja ilmentää suomalaisen kirjaston parhaita puolia. Kirjasto on käyttäjälähtöinen ja mahdollistaa miellyttävät elämykset: pienessä lähikirjastossa on taidegalleria, tapahtumatila, ryhmätyöhuone, lukusali ja asiakastietokoneita kirja- ja lehtikokoelmien lisäksi.
Vallilan kirjasto on ympäristöystävällinen, elävä ja kehittyvä kirjasto, joka ilmentää kaupungin arvoja: asukaslähtöisyyttä ja virastojen välistä yhteistyötä
Vallilan kirjasto on esteetön: kirjastoon on helppo tulla lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa. Tästä johtuen kirjasto toimii mm. äänestyspaikkana. Se on erinomaisten liikenneyhteyksien päässä ja helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä. Vallilan kirjasto on muutenkin ympäristöasioissa eturintamassa ja ensimmäinen kirjasto, jonka hiilijalanjälki mitataan keväällä 2010. Samalla se tavoittelee ympäristömerkkiä. Vallilan kirjasto tekee aktiivista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Yhteistyö päiväkotien kanssa on vilkasta. Kirjastokäynnit ovat lapsille tärkeitä. Vallilan taiteilijatalo vastaa pitkälti Galleria Kajavan näyttelytoiminnasta ja näin kirjasto tarjoaa asiakkailleen korkeatasoisia taidenäyttelyitä. Kirjaston vitriineissä esittäytyvät puolestaan alueen keräilijät ja harrastajat. Suomenkielisen työväenopiston kanssa järjestetään Valokiila –tapahtumia, jossa eri alojen asiantuntijat keskustelevat ajankohtaisista aiheista. Vallilan kirjasto tarjoaa myös ulkopuolisille toimijoille mahdollisuuden järjestää tapahtumia kirjaston tiloissa. Tänä keväänä mm. Suomen Pen järjesti Herta Müller –aiheisen keskustelutilaisuuden ja toukokuussa Suomen kalligrafiaseura juhlii kirjastossa 100 –vuotista taivaltaan.
Vallilan kirjasto tarjoaa alueen asukkaille mahdollisuuden omatoimiseen ja vastuulliseen osallistumiseen
Vallilan kirjasto toimii alueen asukkaiden tapahtuma- ja kohtaamispaikkana. Vallilassa on sen ikäisiä rakennuksia, ettei niissä ole kerhohuoneita, minkä vuoksi kirjaston merkitys myös kokoontumistilana on tärkeä. Se rohkaisee asukkaita toimimaan oman kaupunginosansa kehittämiseksi ja paremman kaupunkiympäristön luomiseksi.
Nämä ovat myös Vallilan Kirjaston Ystävät (ry):n tavoitteita. Yhdistys on alueen asukasyhdistys, joka on perustettu puolustamaan kirjastoa, vaalimaan sen arvokasta tilaa ja kehittämään kirjaston — ja sitä kautta koko kaupunginosan — toimintaa. Yhdistys järjestää elokuussa kirjastossa Taiteiden yön tapahtuman, jonka on tarkoitus tarjota vallilalaisille lapsista senioreihin monipuolinen kulttuuriohjelma: askartelua, kuvataidetta ja kirjailijavierailuja.
Vallilan pieni lähikirjasto kykenee tarjoamaan enemmän ja korkeatasoisempia tapahtumia kuin useimmat muut kirjastot. Samalla kirjasto pyrkii jatkuvasti etsimään uusia yhteistyökumppaneita ja luomaan asukkaille ja muille kaupungin virastoille mahdollisuuksia toimia tiloissaan.
Helsingissä 4.3.2010
Ystävällisin terveisin
Outi Hurme
Vallilan Kirjaston Ystävät (ry)
sähköposti [email protected]
puhelin 050-5406002
Strategiaohjelmassa sanotaan mm. että
- Tuetaan kaupunginosien sosiaalista pääomaa vahvistamalla viestintä- ja vuorovaikutusrakenteita
- Kulttuuri on oltava saavutettavissa kaupungin eri osissa ja eri väestöryhmille
- Lastenkulttuuriin kiinnitetään erityistä huomiota
- Vapaan kentän toimintaedellytykset ja uusien asioiden synty turvataan
- Kulttuuri ja kirjastot ovat keskeinen osa kaupunkilaisten hyvinvointia
- Kaupunki toimii kulttuurille soveltuvien tilojen turvaamiseksi. Tavoite: tuetaan paikallisidentiteetin ja paikallisyhteisön muodostumista
- Turvataan erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin soveltuvat areenat ja paikat
- Rakentamisesta sanotaan: Edistetään elämyksellisesti laadukasta ja kaunista sekä teknisesti kestävää rakentamista
Vallilan Kirjaston Ystävät (ry) haluaa tuoda kaupunginhallituksen sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsenten tietoisuuteen seuraavat tosiasiat:
Vallila on omintakeinen ja kasvava alue, jossa kirjastolla on pitkät perinteet
Vallilan kirjasto on vanhin Helsingin kaupunginkirjaston ”sivukirjastoista” ja täytti 100 vuotta vuonna 2008. Kirjasto sijaitsee perinteikkäässä Vallilan kaupunginosassa, joka on Museoviraston luonnehdinnan mukaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Vallila on elävä ja kasvava kaupunginosa, jonka asukasluvun arvioidaan nousevan 14 000 henkeen vuoteen 2016 mennessä. Hermanni–Kalasataman alueelle valmistuu lähivuosina asuntoja 18 000 asukkaalle. Samalla alueen asukasrakenne muuttuu; muuttajat ovat pääasiassa nuoria ja nuoria lapsiperheitä. Kehitys näkyy kirjaston käyttöluvuissa, jotka ovat nousussa: vuonna 2009 kävijöitä oli lähes 140 000 ja lainoja 144 000.
Vallilan kirjasto on maailmanlaajuisesti tunnettu rakennus
Vallilan nykyinen kirjastorakennus valmistui vuonna 1991. Se on suunniteltu nimenomaan kirjastoksi ja osaksi ”korttelitaloa”, jossa kirjasto ja päiväkoti jakavat yhteisen pihan lisäksi myös kunnallistekniikan; päiväkodilla ja kirjastolla on yhteiset vesi- ja sähkömittarit sekä jätehuolto. Kirjaston tilan muuttaminen, vuokraaminen tai myyminen olisi varmasti ongelmallista.
Vallilan kirjaston on suunnitellut akateemikko Juha Leiviskä, joka on kansainvälisesti tunnetuin elävistä suomalaisista arkkitehdeistä. Leiviskä on palkittu mm. Carlsberg-arkkitehtuuripalkinnolla (1995), jota pidetään arkkitehtuurin Nobelina, sekä Antonio Feltrinelli palkinnolla (2008). Tänä keväänä hän sai Helsingin rakennuslautakunnan Rakentamisen Ruusu –tunnustuspalkinnon kansainvälisesti merkittävästä elämäntyöstä ja taitavasta täydennysrakentamisesta.
Vallilan kirjasto on yksi Leiviskän edustavimmista töistä. Kirjastossa vierailee vuosittain noin 500 ulkolaista arkkitehtiä — pääosin japanilaisia, amerikkalaisia ja ranskalaisia — sekä kaupunginkirjaston omia vierailijoita. Lakkauttamisen sijaan Helsingin kaupungin tulisi esitellä kirjastoa vierailleen arkkitehtuurisesti korkeatasoisena suomalaisena tilana, joka on avoin kaikille ja asukkaiden aktiivisessa käytössä. Erityisesti vuonna 2012, kun Helsingin kaupunki on maailman design-pääkaupunki, Vallilan kirjastoa tulisi esitellä julkisena tilana, jossa kansainvälisesti arvostettu muotoilun perinne yhdistyy hyvän kaupunkielämän edellytysten luomiseen. Kirjastoa remontoitiin ja uudistettiin vuonna 2008 akateemikko Juha Leiviskän ja kirjaston suunnitelmien mukaisesti, joten tila on nyt ajanmukainen ja ilmentää suomalaisen kirjaston parhaita puolia. Kirjasto on käyttäjälähtöinen ja mahdollistaa miellyttävät elämykset: pienessä lähikirjastossa on taidegalleria, tapahtumatila, ryhmätyöhuone, lukusali ja asiakastietokoneita kirja- ja lehtikokoelmien lisäksi.
Vallilan kirjasto on ympäristöystävällinen, elävä ja kehittyvä kirjasto, joka ilmentää kaupungin arvoja: asukaslähtöisyyttä ja virastojen välistä yhteistyötä
Vallilan kirjasto on esteetön: kirjastoon on helppo tulla lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa. Tästä johtuen kirjasto toimii mm. äänestyspaikkana. Se on erinomaisten liikenneyhteyksien päässä ja helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä. Vallilan kirjasto on muutenkin ympäristöasioissa eturintamassa ja ensimmäinen kirjasto, jonka hiilijalanjälki mitataan keväällä 2010. Samalla se tavoittelee ympäristömerkkiä. Vallilan kirjasto tekee aktiivista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Yhteistyö päiväkotien kanssa on vilkasta. Kirjastokäynnit ovat lapsille tärkeitä. Vallilan taiteilijatalo vastaa pitkälti Galleria Kajavan näyttelytoiminnasta ja näin kirjasto tarjoaa asiakkailleen korkeatasoisia taidenäyttelyitä. Kirjaston vitriineissä esittäytyvät puolestaan alueen keräilijät ja harrastajat. Suomenkielisen työväenopiston kanssa järjestetään Valokiila –tapahtumia, jossa eri alojen asiantuntijat keskustelevat ajankohtaisista aiheista. Vallilan kirjasto tarjoaa myös ulkopuolisille toimijoille mahdollisuuden järjestää tapahtumia kirjaston tiloissa. Tänä keväänä mm. Suomen Pen järjesti Herta Müller –aiheisen keskustelutilaisuuden ja toukokuussa Suomen kalligrafiaseura juhlii kirjastossa 100 –vuotista taivaltaan.
Vallilan kirjasto tarjoaa alueen asukkaille mahdollisuuden omatoimiseen ja vastuulliseen osallistumiseen
Vallilan kirjasto toimii alueen asukkaiden tapahtuma- ja kohtaamispaikkana. Vallilassa on sen ikäisiä rakennuksia, ettei niissä ole kerhohuoneita, minkä vuoksi kirjaston merkitys myös kokoontumistilana on tärkeä. Se rohkaisee asukkaita toimimaan oman kaupunginosansa kehittämiseksi ja paremman kaupunkiympäristön luomiseksi.
Nämä ovat myös Vallilan Kirjaston Ystävät (ry):n tavoitteita. Yhdistys on alueen asukasyhdistys, joka on perustettu puolustamaan kirjastoa, vaalimaan sen arvokasta tilaa ja kehittämään kirjaston — ja sitä kautta koko kaupunginosan — toimintaa. Yhdistys järjestää elokuussa kirjastossa Taiteiden yön tapahtuman, jonka on tarkoitus tarjota vallilalaisille lapsista senioreihin monipuolinen kulttuuriohjelma: askartelua, kuvataidetta ja kirjailijavierailuja.
Vallilan pieni lähikirjasto kykenee tarjoamaan enemmän ja korkeatasoisempia tapahtumia kuin useimmat muut kirjastot. Samalla kirjasto pyrkii jatkuvasti etsimään uusia yhteistyökumppaneita ja luomaan asukkaille ja muille kaupungin virastoille mahdollisuuksia toimia tiloissaan.
Helsingissä 4.3.2010
Ystävällisin terveisin
Outi Hurme
Vallilan Kirjaston Ystävät (ry)
sähköposti [email protected]
puhelin 050-5406002
Kokemuksia kirjastolautakunnan koillisen kierrokselta
Risto Kolanen 5.3.2010:
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättää vastauksestaan kaupunginhallitukselle tiistaina 16.3. siitä, miten palveluverkkoa kehitetään ja yhteiskäyttöä tehostetaan. Koulut ja kirjastot useimmiten yhdessä, paikoin parin muun hallintokunnan kanssa, ovat jo nyt tehokasta yhteiskäyttöä. Lautakunta kävi evästyskeskustelua ohi listan 16.2. virastopäällikön suullisen selvityksen pohjalta.
Lautakunta teki tutustumiskäynnin koillisen Helsingin alueen kirjastoihin ja kouluihin maanantaina 1.3. klo 14–17. Alkueräinen bussiaika oli kaksi tuntia, mutta seitsemän etukäteiskohdetta ja yksi spontaani matkalla vaati tunnin lisää. Bussi juuttui pari kertaa lumitalven hankiin, joten saimme paljon reippailua samalla ja kävelimme lähipaikat.
Mukaan ehtivät luottamushenkilöistä viisi varsinaista ja yksi varajäsen: pj Johanna Sumuvuori (vihr), Hannu Oksala (vihr), Alina Mänttäri-Buttler (vas), Tiina Hiltunen (sd), Risto Kolanen (sd), varajäsen Reiska Laine (vas) ja Aleksi Päiväläinen (kok). Laine oli paikalla, koska istuu päättämässä 16.3. vastauksesta kaupunginhallitukselle. Kaksi kokoomuksen ja yksi rkp:n (sit) jäsen eivät päässeet reissuun. Valmistelijoista mukana olivat virastopäällikkö Maija Berndtson ja pääsuunnittelija Hanna Aaltonen sekä myöhemmin bussiin nousseet kaksi koillisen alueen kirjastonjohtajaa.
Kierroksen aikana tutustuttiin Tapanilan, Pukinmäen, Tapulikaupungin ja Puistolan kirjastoihin sekä Hiidenkiven peruskouluun, Maatullin ala-asteen kouluun ja Pukinmäen Taidetaloon. Ja Hiidenkiven koululla päätettiin ajaa Jäkälätie 11 sivupisteen kautta. Sisälle emme päässeet.
Koillinen valittiin keskitetyksi bussikierrosaluekohteeksi, koska Pajusen listalla se on kohtuuttoman paljon lakkautusehdotusten kohteena. Lisäksi lautakunnalle tuoreena asiana (8.12.2009) esitelty “Taiteen perusopetus Helsingissä 2008” -tilastoraportti alueellisesta saatavuudesta, karttoineen osoittaa, että on olemassa “negatiivinen koillisväylä” , joka on katvealue taiteen perusopetuksessa. Kantakaupungissa ja muualla Helsingissä lapset saavat paremmin taiteen perusopetusta. Ja nyt sitten pitäisi viedä tuhkatkin pesästä, lakkauttaa tai yhdistää kirjastoja jo kuiviin imetyltä alueelta. Puhu siinä sitten esikaupunkien elinvoimasta… No lautakunta ei tähän mene.
Pukinmäen kirjasto on kaupunginosan julkisen palvelun viimeinen rintama…
Kirjasto sijaitsee Pukinmäkitalolla, Kenttäkuja 12. Pukinmäkitalossa toimii myös Pukinmäen peruskoulu, johon elokuussa 2010 sulautuu ala-asteen koulu. Ala-asteen koulun vanhoihin tiloihin sijoittuu yksityinen Helsingin kristillinen koulu; yhteensä siten päivittäinen lapsimäärä kasvaa. Pukinmäkitalolla toimii myös työväenopisto (jumppaa) sekä Taidetalo, järjestöjä, ja taloyhtiötkin pitävät kokouksiaan.
Kirjastossa on 454 neliötä aika ahtaalla. Se on sympaattinen, alueella dominoiva kirjasto, Melartinin lukunurkka on kirjaston erikoisuus, alueen säveltäjämestarin mukaan.
Palveluverkkoselvityksessä (luonnos 30.11.2009 s. 49) lukee alentuvasti:
– Vähenevä väestö ei ole pystynyt pitämään palveluja alueellaan. Jäljelle ovat jääneet lähiöravintolat.
Ikään kuin kaupunki olisi neutraali sivustakatsoja Pukinmäen palvelujen alasajossa…? Ensin vietiin terveyskeskus, sitten ala-asteen koulu. Kirjaston lopettaminen olisi takaisku kaupungin Pukinmäen “keskustaa koskevan uuden suunnittelutyön” kannalta, Kauko Salmi ja Tero Tuomisto kirjoittavat 8.12.2009 Pukinmäki-Seuran nimissä.
Kirjastonjohtaja Annukka Forstadius (Tapanila, Pukinmäki, ilm. myös Jakomäki) huikkasi(kin) meille suorin sanoin.
– Älkää viekö tätä, jäljelle jäävät vain kapakat ja Alko.
Hän jakoi meille suurpiirin vieraskielisiä asukkaita Pukinmäessä kokoavan tilaston. Perinteinen kaupunginosa on monikulttuuristunut. Venäjänkieliset ovat ohittaneet ruotsinkieliset, erityisesti työikäisissä suuri osuus. Somalilapsia ja nuoria aikuisia (alle 44v) on kohtuullisen paljon.
Somalilapsia oli jokaisen kiertoalueen kirjaston aulassa, koska ajeluaika sattui koulujen jälkeiseen luppoaikaan kotimatkalla. He eivät rekisteröidy asiakkaiksi, kun/jos eivät lainaa kirjaa. Kysyin lapsilta, onko tärkeä. Pojat ja tytöt vastasivat yhteen ääneen, että kirjasto ja sen verkkoon pääsy on heille tärkeää.
– Pukinmäen keskustan tuntumaan kohoaa lähivuosina lisää asuntoja neljään-viiteen pistetaloon, kerrostaloon. Myös eräs kaava-alue on otettu valmisteluun asuntotuotannon näkökulmasta lähempänä kehäykköstä ja Pukinmäenkaarta. Ehkä saadaan asukasmäärän aleneminen taittumaan; väkeä on lähtenyt muualle myös kaupungin itsensä tekemien, palveluja heikentäneiden ratkaisujen takia, Pukinmäen perusvaikuttaja Tero Tuomisto (lähes 20 v tässä lautakunnassa) arvioi.
Tapanilan kirjasto – tulevaisuus remonttien jälkeen
Kirjasto ei ole Pajusen listalla, mutta se oli edellisessä kirjastotarkastelussa 2000-luvun alussa keskustelussa. Paikka sijaitsee hyvin Tapanilan Erän suositun liikuntakeskuksen vieressä. Asiakkaita tulee autoilla laajemmalta alueelta, vanhemmat tuovat lapset liikkumaan ja menevät itse kirjastoon lukemaan siksi aikaa. Alueen vanhin kirjastorakennus on vuodelta 1964, ilmeisesti keilahalli alun perin. Ruumiin ja hengen kulttuuri tukevat toisiaan, hyvin vierekkäin. Kirjasto on toiminut 1970-luvun puolivälistä.
Lyhyt kävelymatka oli nousta ylös Hiidenkiven koululta. – Tulemme nyt Astrid Lindgrenin maailmaan, kirjastonjohtaja Forstadius tunnelmoi meille. , kirjastonjohtaja Forstadius tunnelmoi meille.
Kirjasto on Tapanilan urheilutalosäätiön rakennuksessa vuokralla. Sillä on edessä perusremontti, jonka kustannuksista ja etenkin korjausten jälkeisestä vuokrannousutasosta virkamiehillä oli kovasti erilaisia käsityksiä. Kehotimme heitä hankkimaan faktat, ja se ei tietenkään tapahdu kahdessa viikossa. Menee tuleville vuosille selvitettäväksi.
Jaani Lahtinen on lokakuulla 2009 tehnyt “Pääkaupunkiseudun kirjastojen vaikutusaluetutkimuksen”, joka julkistettiin vuodenvaiheessa. Sen kuvasta 5 näkee, että
“Helsingissä Tapanilan, Paloheinän ja Puistolan kirjastojen nousevan luokkaa muita ylemmäs lainojen määrää taloutta kohden tarkasteltaessa”.
Minulla ei ole lisättävää, tutkimus puhuu puolestaan kirjaston tarpeellisuudesta.
Hiidenkiven peruskouluun ei sovi aikuisten kirjasto
Lautakunta katsoi Tapanilan kirjaston mahdollisen siirron tulevaisuuden takia myös
Hiidenkiven uuden peruskoulun sisältä käsin. Sinne mahtuu vain lastenkirjasto, ja sekin tila olisi kahdessa kerroksessa. Alatasolta koulukirjastosta on nyt jyrkät portaat ylös lapsille, saati vanhuksille. Hissin kautta pitäisi kiertää.
Uusi koulu on kyllä hankala vaihtoehto kirjastolle, etäisyys nykyiseen ei ole tosin niin iso ongelma kuin Jäkälätieltä. Kävelimme peruskoululta kirjastoon mäkeä ylös.
Rehtori Kirsi Kaarela on valmis ottamaan kirjaston, koska peruskoulussa on vajaakäyttöä. Muistan siitä olleen suuren koulukeskustelun: Miksi liian suuri peruskoulu on rakennettu?
Jäkälätie 11 koulutila voi olla kirjaston väistötila
Jäkälätie 11 sivupisteen kaksi luokkaa siirtyvät alikäytössä olevaan suureen ja kauniiseen Hiidenkiven peruskoulun päärakennukseen.
Hiidenkiven peruskoulun johtokunta on opetusviraston pyynnöstä arvioinut alueen koulu- ja myös kirjastopalveluita 10.2.2010.
Johtokunta esittää Jäkälän koulutalon osalta “täydellisen kuntotarkoituksen tekemistä”. Siinä on 81 oppilasta, ilm. myös päiväkoti. Johtokunta jatkaa, ei kovin meitä vakuuttavasti:
“Jos rakennus on kunnostuskelpoinen, niin se kannattaa saneerata Tapanilan kirjaston käyttöön. Näin vuokratiloissa toimiva kirjasto voisi muuttaa kaupungin omistamiin tiloihin aivan Tapanilan aseman läheisyyteen. Kirjaston muutto radan itäpuolelle tasaisi myös alueen palveluita Tapanilan eri osien välillä”.
Alueen kirjastonjohtaja ei yhtynyt koulun johtokunnan perusteluihin. Kartalla “tasaus” näyttäisi toimivan Tapanilan sisällä, kirjasto olisi uutta Tapanilaa. Nykyiset kirjaston käyttäjät tulevat liikuntakeskuksen takia vanhan Tapanilan puolelle ja heidät siirrossa menetetään, Forstadius arvioi.
Talo voi toimia, tosin vain ulkoapäin nähtynä, väistötilana. Se vaatii remonttia kuten Tapanilan vanha kirjasto, kirjastotoimen pitää selvittää tulevina vuosina tarkat remontti- ja vuokrakustannukset.
Joku virkamiehistä, muistaakseni pääsuunnittelija, arvioi bussissamme rakennuksen aika “privaatiksi, kun kirjaston pitää olla julkinen tila”. Hyvä pointti.
Maatullin ala-aste ei toimi kirjastorakennuksena
Ala-astetta esitteli meille apulasirehtori, jonka nimi ei jäänyt lehtiööni. Se on Pajusen listalla osittaisen tilakäytön vähentämisen takia. E-kirjaimen muotoinen koulurakennus koostuu pitkistä käytävistä ja suurista auloista ja luokista. Koululla on vain yksi hissi, kirjastopaikan kannalta aivan väärässä päässä. Liikuntasalia on korjattu 1,5 v homeongelman takia.
Kollega Hannu Oskala (vihr) yhtyy hyvässä blogissaan samaan arvioon tilan “tehottomuudesta” ja haaveilee yhden siiven remontoimisesta “tanssin harjoitustiloiksi?” Niistä kaupungissa on pula.
No thanks, lautakunnan jäsenet ja virkamiehet totesivat bussissa yhteen ääneen tästä koulurakennuksesta kirjaston korvikkeeksi...
Pajusen raportin liitteissä hahmotellaan neuvolaa paikalle. Hoitakaa se homeongelma ensin pois; lisäksi äidit ja lapset tarvitsevat myös hissiä, jos neuvola ei tule katutasolle.
“Kirjaston säilyttäminen Tapulikaupungin lähiössä on sosiaalinen kysymys”
Sijainti on Ajurinaukio 5, tila 512 neliötä, kaupungin “omistamassa osakeyhtiössä” faktaluvut kertovat. Kävelimme Maatullin ala-asteelta suoraan Puistolan rautatieasemalle ja Maatullinaukion liikekeskuksen kupeessa olevaan Tapulikaupunkiin.
Kirjastonjohtaja Virpi Jero (Tapulikaupunki, Puistola) kumosi hyvin monia siihen etukäteen kohdistuneita ennakkoluuloja, jotka johtuvat palveluverkkotekstin selvistä puutteista.
Selvityksessä pidetään suurena ongelmana kirjaston sijaintia “liikerakennuksen toisessa kerroksessa, lähiöravintolan yläpuolella” , mikä olisi erityisen huono asia?
Saimme paljon myönteisemmän kuvan paikan päällä omin silmin ja Jeron vastauksista. Toinen kerros palvelee ihan hyvin, ensimmäisen kerroksen kukkakauppa ja aula hissille toimii hyvin “turvakerroksena”. Lähiöravintola on pizzeria. Alueella on ollut jonkin verran nuoriso-ongelmia, mutta lähipoliisi on saanut sitä kuriin, Jero vastasi kysymykseen.
Tapulin muita palveluita on paljon karsittu. “Kirjaston säilyttäminen Tapulikaupungin lähiössä on sosiaalinen kysymys”, palveluverkkoselvityksen liite 2:ssa todetaan. Kirjaston lähellä alle 100 metrin päässä on nuorisotila, jossa on esim. äiti-lapsi –satutunteja.
Elokuvaaja Lenka Hellstedt kirjoitti lautakuntamme jäsenille 24.11.2009 sekä Puistolan että Tapulin kirjastojen puolesta. Hän perusteli: – Kirjastossa aistii välittävän ilmapiirin ja uskon, että sillä on ”turvapaikkana” suuri merkitys monelle lähialueen lapselle. Asukas Petri Syrjänen kirjoitti 27.11.2009 lautakunnalle hyvin tämän kirjaston puolesta. Virkamiehet perustelevat ehdotustaan asukasluvulla, mutta toisaalla kaupunkisuunnittelulautakunta on 28.9.2006 hyväksynyt Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnitelman, uusi alue on 20 hehtaaria. Alueelta lakkautettiin samasta korttelista asukastila, Tapulin Tupa. Tila seisoi “yli kaksi vuotta tyhjänä ennen kuin Tilakeskus sai sen vuokrattua”.
Liikenteellisesti sen paikka on parempi, mutta sosiaalisesti heikompi kahdesta erilaiseksi kasvaneiden Puistola-Tapuli – alueen kirjastoista. Ne syntyivät 1980-luvun puolivälissä, alun perin alueelle piti tulla yksi isompi kirjasto. Virpi Jero kertoi Aleksille ja minulle, että kaksoiskaupunginosien kirjastot ovat“kuin Länsi- ja Itä-Berliini”…
Puistolassa on yksi Helsingin merkittävimmistä lasten ja nuorten kirjastoista
Sijainti on Nurkkatien korttelitalo, Nurkkatie 2, pinta-ala 412 neliötä. Välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita päiväkoteja ja perhepäivähoitopaikkoja muutenkin lapsirikkaalla alueella. Kaikista kolmesta ala-asteen koulusta kerääntyy lapsia iltapäivätoimintaan Nurkkatien korttelitalolle.
“Mikäli Nurkkatie koulu lakkautetaan, kirjasto esitetään lopetettavaksi samassa yhteydessä”, palveluverkkoselvityksessä lukee kategorisesti.
Täällä asukkaiden vastustus on ollut todella suurta, 12.12.2009 kirjastomarssista lähtien. Olemme saaneet paljon myös kulttuurihenkilöiden vetoomuksia alueen molempien kirjastojen puolesta.
Opetuslautakunnan esityslistalla ensi tiistaina 9.12.2010 Nurkkatien koulua ei esitetä lakkautettavaksi, joten kirjastokin jatkaa em. päättelyketju toisinpäin kääntäen.
Omakotivaltaisen lähialueen väestö Puistola-Heikinlaakosssa vähenee, mutta peruspiirin Tattarisuon väestön ennustetaan lisääntyvän palveluverkkoselvityksen (s. 48) mukaan n. 2 000 asukkaalla v. 2018 mennessä.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta antoi 19.1.2010 lausunnon lasten ja nuorten alueellisista kirjastopalveluista. Keskimäärin “lasten lainausten osuus kaupunginkirjaston koko lainausten määrästä oli vuonna 2008 25,6 %. Suurimmat lainauksien osuudet olivat Suutarilan (49,3%), Tapanilan (45,3%), Roihuvuoren (41,4%), Paloheinän (41,0%) ja Puistolan kirjastoissa (40,7%)”.
Huomautin jo silloin lautakunnan kokouksessa, että kärkilastenkirjastoista KAKSI on Pajusen listalla, nyt lisäksi Tapanila, keskustelukohde. Eikö valtuusto juuri hyväksynyt lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman moneksi vuodeksi?
Paloheinässä kirjasto toimii terveysaseman yhteydessä, joka on viraston lakkautuslistalla. Siihen voi kohdistua paineita, jos terveysasema menee. Jäljelle jää Siwan kauppa. Paloheinän kirjasto on sekä vaikutusalue- että lapsilainaustilastojen kärkipäässä.
Katsoimme samalla reissulla myös Pukinmäen Taidetaloa, jota monissa valtuustoaloitteissa (Tero Tuomisto/sd, Kauko Koskinen/kok, Antti Vuorela/sd, Julia Virkkunen/vihr) on viime vuosina pyritty pelastamaan kohtuuttomilta sisäisiltä vuokrilta. Pukinmäen Taidetalon taustalla on paikallisia järjestöjä, yhdistyksiä, jotka ovat sen perustaneet. Se on viime vuosina jäänyt kohtuuttomasti opetusviraston ja Kulken keskinäisen ratkaisemattomuuden puristuksiin, osittain sille on annettu suullisia lupauksia, joita ei olekaan pidetty.
Myös oma lautakuntamme korosti sen jatkuvuuden tärkeyttä, kun vastasi viimeksi 19.1.2010 Virkkusen valtuuston enemmistön syksyllä saaneeseen toivomusponteen. Opetusvirasto on se kaupungin elin, joka voi parhaiten turvata vuokrien vastaantulolla Taidetalon jatkon.
Rehtori Veijo Muroke selvitti myös jatkosuunnitelmaa: Pukinmäen vanhan rautatieaseman siirtoa uuteen paikkaan, jossa taloa voisi remontoida huoneteatteriksi ja sirkuksen käyttöön.
Kiva oli kuulla, että koulujen harrastus- ja taidetoimintaa korvaava toimija visioi uutta ja luovaa, kun kaupunki on itse vain ajamassa alas erilaisia toimintojaan. Taidetalon suojissa tehdään todella merkittävää työtä kasvavan nuorison hyväksi.
Hannu Oskalan blogissa on kuva, jossa Muroke selvittää suunnitelman piirustuksia. Voin yhtyä myös Hannun blogin kiitoksiin siitä, miten “monitaiteellinen lähestymiskohta taideopetukseen vaikuttaa mielestäni hyvältä lähtökohdalta”. Taidekoulu toimii monella paikalla, myös Viikissä ja Vuosaaressa.
Yhteenveto: Lähikirjastoja ei pidä lopettaa
Puistolan, Pukinmäen ja Tapulin kirjastot ovat toimivia nykymuodossa ja nykypaikalla. Kahdella ensimmäisellä on erittäin hyvä yhteiskäyttö muiden virastojen kanssa.
Tapanilan kirjasto toimii nyt hyvin. Kun talo remontoidaan, vaihtoehtoja voi toki selvittää vuokrakustannuksissa. Yhteys liikuntakeskukseen tuntuu toimivan.
Pitäjänmäen kirjasto on samassa kaupungin kiinteistössä, missä on yläasteen koulu ja nuorisotila, Jousipolku 1. Ala-asteen koulu on vieressä.
Malminkartanon kirjasto ja ala-asteen koulu ovat samassa rakennuksessa, korttelitalossa Puustellintie 6. “Kirjaston, koko korttelitalon ja julkisten palvelujen säilyttäminen paikalla on sosiaalinen kysymys”, palveluverkkoselvityksen liite 2:ssa lukee muiden virastojen kommenteissa Kaarelan alueesta. Koska Apollon sopimuskoulu ei luovu nykyisestä rakennuksesta, siirtoketju ei tapahdu ja kirjastokin pelastuu jatkoon (katso Kari Varvikon uutisseloste Tanotorvi 1/2010 koulu- ja kirjasto -paneelistamme tammikuun lopulla Apollon koululla, Aleksi Päiväläinen oli myös paneelissa)
Vallilan kirjasto toimii hyvien liikenneyhteyksien varrella Mäkelänkadun alkupäästä korttelitalossa, jossa on myös päiväkoti Runo. Se on uusi rakennus, arkkitehti Juho Leiviskän suunnittelema ja v. 1991 valmistunut. Rakennusta on korjattu ja kirjaston tilaa juuri kalliisti laajennettu. Olisi hölmöläisen peitonkutomista lopettaa kirjasto, jonka viereen laajenee Kalasataman uusi alue. (katso Hannu Hirvikosken selostus Kallio-lehti 4-5/2010 Vallilan kirjaston palvelukeskustelussa tammikuulta, jossa pidin alkupuheenvuoron, Lasse Liemola oli paikalla)
Roihuvuoren kirjasto sijaitsee Porolahden vanhan (1958) koulun sivurakennuksessa, jota odottaa perusparannus ja mahdollinen vuokratason nousu. Sitä varman selvitetään Tapanilan tavoin. Läheltä lopetti viime syksynä Kulosaaren kirjasto koulu- ja päiväkodin yhteydessä, koska siellä oli vakava homeongelma. Kulosaari saanee vain lastenkirjaston. Tämä pitää ottaa huomioon, kun päätetään Roihuvuoren kirjaston tulevaisuudesta; samoin Herttoniemen “metro(asema)kirjaston” mahdollisuudessa. Ratkaisut siirtyvät tuleviin vuosiin.
Lautakunta tekee vastauksen kaupunginhallitukselle siis 16.3.2010. Joulukuun kokouksen alla kaikki viisi poliittista ryhmää ilmoittivat yleisötilaisuudessa puolustavansa lähikirjastoja. Maija Berndtson on moneen kertaan kuullut luottamushenkilöiden yhdensuuntaisen kannan. Viisas virastopäällikkö ottaa sen jo esittelyssään huomioon.
Helsingin demareiden linja on heti kerrottu valtuustoryhmätiedotteessa 25.11.2009, kun kirjastojen lakkautuslista meni julkisuuteen yhdeksän päivää ennen lopullista Pajusen listaa:
Yhtään lähikirjastoa ei pidä lakkauttaa
Tekstissä viitattu Hannu Oskalan blogi kirjastokuvineen löytyy osoitteesta:
http://keskenerainen.wordpress.com
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättää vastauksestaan kaupunginhallitukselle tiistaina 16.3. siitä, miten palveluverkkoa kehitetään ja yhteiskäyttöä tehostetaan. Koulut ja kirjastot useimmiten yhdessä, paikoin parin muun hallintokunnan kanssa, ovat jo nyt tehokasta yhteiskäyttöä. Lautakunta kävi evästyskeskustelua ohi listan 16.2. virastopäällikön suullisen selvityksen pohjalta.
Lautakunta teki tutustumiskäynnin koillisen Helsingin alueen kirjastoihin ja kouluihin maanantaina 1.3. klo 14–17. Alkueräinen bussiaika oli kaksi tuntia, mutta seitsemän etukäteiskohdetta ja yksi spontaani matkalla vaati tunnin lisää. Bussi juuttui pari kertaa lumitalven hankiin, joten saimme paljon reippailua samalla ja kävelimme lähipaikat.
Mukaan ehtivät luottamushenkilöistä viisi varsinaista ja yksi varajäsen: pj Johanna Sumuvuori (vihr), Hannu Oksala (vihr), Alina Mänttäri-Buttler (vas), Tiina Hiltunen (sd), Risto Kolanen (sd), varajäsen Reiska Laine (vas) ja Aleksi Päiväläinen (kok). Laine oli paikalla, koska istuu päättämässä 16.3. vastauksesta kaupunginhallitukselle. Kaksi kokoomuksen ja yksi rkp:n (sit) jäsen eivät päässeet reissuun. Valmistelijoista mukana olivat virastopäällikkö Maija Berndtson ja pääsuunnittelija Hanna Aaltonen sekä myöhemmin bussiin nousseet kaksi koillisen alueen kirjastonjohtajaa.
Kierroksen aikana tutustuttiin Tapanilan, Pukinmäen, Tapulikaupungin ja Puistolan kirjastoihin sekä Hiidenkiven peruskouluun, Maatullin ala-asteen kouluun ja Pukinmäen Taidetaloon. Ja Hiidenkiven koululla päätettiin ajaa Jäkälätie 11 sivupisteen kautta. Sisälle emme päässeet.
Koillinen valittiin keskitetyksi bussikierrosaluekohteeksi, koska Pajusen listalla se on kohtuuttoman paljon lakkautusehdotusten kohteena. Lisäksi lautakunnalle tuoreena asiana (8.12.2009) esitelty “Taiteen perusopetus Helsingissä 2008” -tilastoraportti alueellisesta saatavuudesta, karttoineen osoittaa, että on olemassa “negatiivinen koillisväylä” , joka on katvealue taiteen perusopetuksessa. Kantakaupungissa ja muualla Helsingissä lapset saavat paremmin taiteen perusopetusta. Ja nyt sitten pitäisi viedä tuhkatkin pesästä, lakkauttaa tai yhdistää kirjastoja jo kuiviin imetyltä alueelta. Puhu siinä sitten esikaupunkien elinvoimasta… No lautakunta ei tähän mene.
Pukinmäen kirjasto on kaupunginosan julkisen palvelun viimeinen rintama…
Kirjasto sijaitsee Pukinmäkitalolla, Kenttäkuja 12. Pukinmäkitalossa toimii myös Pukinmäen peruskoulu, johon elokuussa 2010 sulautuu ala-asteen koulu. Ala-asteen koulun vanhoihin tiloihin sijoittuu yksityinen Helsingin kristillinen koulu; yhteensä siten päivittäinen lapsimäärä kasvaa. Pukinmäkitalolla toimii myös työväenopisto (jumppaa) sekä Taidetalo, järjestöjä, ja taloyhtiötkin pitävät kokouksiaan.
Kirjastossa on 454 neliötä aika ahtaalla. Se on sympaattinen, alueella dominoiva kirjasto, Melartinin lukunurkka on kirjaston erikoisuus, alueen säveltäjämestarin mukaan.
Palveluverkkoselvityksessä (luonnos 30.11.2009 s. 49) lukee alentuvasti:
– Vähenevä väestö ei ole pystynyt pitämään palveluja alueellaan. Jäljelle ovat jääneet lähiöravintolat.
Ikään kuin kaupunki olisi neutraali sivustakatsoja Pukinmäen palvelujen alasajossa…? Ensin vietiin terveyskeskus, sitten ala-asteen koulu. Kirjaston lopettaminen olisi takaisku kaupungin Pukinmäen “keskustaa koskevan uuden suunnittelutyön” kannalta, Kauko Salmi ja Tero Tuomisto kirjoittavat 8.12.2009 Pukinmäki-Seuran nimissä.
Kirjastonjohtaja Annukka Forstadius (Tapanila, Pukinmäki, ilm. myös Jakomäki) huikkasi(kin) meille suorin sanoin.
– Älkää viekö tätä, jäljelle jäävät vain kapakat ja Alko.
Hän jakoi meille suurpiirin vieraskielisiä asukkaita Pukinmäessä kokoavan tilaston. Perinteinen kaupunginosa on monikulttuuristunut. Venäjänkieliset ovat ohittaneet ruotsinkieliset, erityisesti työikäisissä suuri osuus. Somalilapsia ja nuoria aikuisia (alle 44v) on kohtuullisen paljon.
Somalilapsia oli jokaisen kiertoalueen kirjaston aulassa, koska ajeluaika sattui koulujen jälkeiseen luppoaikaan kotimatkalla. He eivät rekisteröidy asiakkaiksi, kun/jos eivät lainaa kirjaa. Kysyin lapsilta, onko tärkeä. Pojat ja tytöt vastasivat yhteen ääneen, että kirjasto ja sen verkkoon pääsy on heille tärkeää.
– Pukinmäen keskustan tuntumaan kohoaa lähivuosina lisää asuntoja neljään-viiteen pistetaloon, kerrostaloon. Myös eräs kaava-alue on otettu valmisteluun asuntotuotannon näkökulmasta lähempänä kehäykköstä ja Pukinmäenkaarta. Ehkä saadaan asukasmäärän aleneminen taittumaan; väkeä on lähtenyt muualle myös kaupungin itsensä tekemien, palveluja heikentäneiden ratkaisujen takia, Pukinmäen perusvaikuttaja Tero Tuomisto (lähes 20 v tässä lautakunnassa) arvioi.
Tapanilan kirjasto – tulevaisuus remonttien jälkeen
Kirjasto ei ole Pajusen listalla, mutta se oli edellisessä kirjastotarkastelussa 2000-luvun alussa keskustelussa. Paikka sijaitsee hyvin Tapanilan Erän suositun liikuntakeskuksen vieressä. Asiakkaita tulee autoilla laajemmalta alueelta, vanhemmat tuovat lapset liikkumaan ja menevät itse kirjastoon lukemaan siksi aikaa. Alueen vanhin kirjastorakennus on vuodelta 1964, ilmeisesti keilahalli alun perin. Ruumiin ja hengen kulttuuri tukevat toisiaan, hyvin vierekkäin. Kirjasto on toiminut 1970-luvun puolivälistä.
Lyhyt kävelymatka oli nousta ylös Hiidenkiven koululta. – Tulemme nyt Astrid Lindgrenin maailmaan, kirjastonjohtaja Forstadius tunnelmoi meille. , kirjastonjohtaja Forstadius tunnelmoi meille.
Kirjasto on Tapanilan urheilutalosäätiön rakennuksessa vuokralla. Sillä on edessä perusremontti, jonka kustannuksista ja etenkin korjausten jälkeisestä vuokrannousutasosta virkamiehillä oli kovasti erilaisia käsityksiä. Kehotimme heitä hankkimaan faktat, ja se ei tietenkään tapahdu kahdessa viikossa. Menee tuleville vuosille selvitettäväksi.
Jaani Lahtinen on lokakuulla 2009 tehnyt “Pääkaupunkiseudun kirjastojen vaikutusaluetutkimuksen”, joka julkistettiin vuodenvaiheessa. Sen kuvasta 5 näkee, että
“Helsingissä Tapanilan, Paloheinän ja Puistolan kirjastojen nousevan luokkaa muita ylemmäs lainojen määrää taloutta kohden tarkasteltaessa”.
Minulla ei ole lisättävää, tutkimus puhuu puolestaan kirjaston tarpeellisuudesta.
Hiidenkiven peruskouluun ei sovi aikuisten kirjasto
Lautakunta katsoi Tapanilan kirjaston mahdollisen siirron tulevaisuuden takia myös
Hiidenkiven uuden peruskoulun sisältä käsin. Sinne mahtuu vain lastenkirjasto, ja sekin tila olisi kahdessa kerroksessa. Alatasolta koulukirjastosta on nyt jyrkät portaat ylös lapsille, saati vanhuksille. Hissin kautta pitäisi kiertää.
Uusi koulu on kyllä hankala vaihtoehto kirjastolle, etäisyys nykyiseen ei ole tosin niin iso ongelma kuin Jäkälätieltä. Kävelimme peruskoululta kirjastoon mäkeä ylös.
Rehtori Kirsi Kaarela on valmis ottamaan kirjaston, koska peruskoulussa on vajaakäyttöä. Muistan siitä olleen suuren koulukeskustelun: Miksi liian suuri peruskoulu on rakennettu?
Jäkälätie 11 koulutila voi olla kirjaston väistötila
Jäkälätie 11 sivupisteen kaksi luokkaa siirtyvät alikäytössä olevaan suureen ja kauniiseen Hiidenkiven peruskoulun päärakennukseen.
Hiidenkiven peruskoulun johtokunta on opetusviraston pyynnöstä arvioinut alueen koulu- ja myös kirjastopalveluita 10.2.2010.
Johtokunta esittää Jäkälän koulutalon osalta “täydellisen kuntotarkoituksen tekemistä”. Siinä on 81 oppilasta, ilm. myös päiväkoti. Johtokunta jatkaa, ei kovin meitä vakuuttavasti:
“Jos rakennus on kunnostuskelpoinen, niin se kannattaa saneerata Tapanilan kirjaston käyttöön. Näin vuokratiloissa toimiva kirjasto voisi muuttaa kaupungin omistamiin tiloihin aivan Tapanilan aseman läheisyyteen. Kirjaston muutto radan itäpuolelle tasaisi myös alueen palveluita Tapanilan eri osien välillä”.
Alueen kirjastonjohtaja ei yhtynyt koulun johtokunnan perusteluihin. Kartalla “tasaus” näyttäisi toimivan Tapanilan sisällä, kirjasto olisi uutta Tapanilaa. Nykyiset kirjaston käyttäjät tulevat liikuntakeskuksen takia vanhan Tapanilan puolelle ja heidät siirrossa menetetään, Forstadius arvioi.
Talo voi toimia, tosin vain ulkoapäin nähtynä, väistötilana. Se vaatii remonttia kuten Tapanilan vanha kirjasto, kirjastotoimen pitää selvittää tulevina vuosina tarkat remontti- ja vuokrakustannukset.
Joku virkamiehistä, muistaakseni pääsuunnittelija, arvioi bussissamme rakennuksen aika “privaatiksi, kun kirjaston pitää olla julkinen tila”. Hyvä pointti.
Maatullin ala-aste ei toimi kirjastorakennuksena
Ala-astetta esitteli meille apulasirehtori, jonka nimi ei jäänyt lehtiööni. Se on Pajusen listalla osittaisen tilakäytön vähentämisen takia. E-kirjaimen muotoinen koulurakennus koostuu pitkistä käytävistä ja suurista auloista ja luokista. Koululla on vain yksi hissi, kirjastopaikan kannalta aivan väärässä päässä. Liikuntasalia on korjattu 1,5 v homeongelman takia.
Kollega Hannu Oskala (vihr) yhtyy hyvässä blogissaan samaan arvioon tilan “tehottomuudesta” ja haaveilee yhden siiven remontoimisesta “tanssin harjoitustiloiksi?” Niistä kaupungissa on pula.
No thanks, lautakunnan jäsenet ja virkamiehet totesivat bussissa yhteen ääneen tästä koulurakennuksesta kirjaston korvikkeeksi...
Pajusen raportin liitteissä hahmotellaan neuvolaa paikalle. Hoitakaa se homeongelma ensin pois; lisäksi äidit ja lapset tarvitsevat myös hissiä, jos neuvola ei tule katutasolle.
“Kirjaston säilyttäminen Tapulikaupungin lähiössä on sosiaalinen kysymys”
Sijainti on Ajurinaukio 5, tila 512 neliötä, kaupungin “omistamassa osakeyhtiössä” faktaluvut kertovat. Kävelimme Maatullin ala-asteelta suoraan Puistolan rautatieasemalle ja Maatullinaukion liikekeskuksen kupeessa olevaan Tapulikaupunkiin.
Kirjastonjohtaja Virpi Jero (Tapulikaupunki, Puistola) kumosi hyvin monia siihen etukäteen kohdistuneita ennakkoluuloja, jotka johtuvat palveluverkkotekstin selvistä puutteista.
Selvityksessä pidetään suurena ongelmana kirjaston sijaintia “liikerakennuksen toisessa kerroksessa, lähiöravintolan yläpuolella” , mikä olisi erityisen huono asia?
Saimme paljon myönteisemmän kuvan paikan päällä omin silmin ja Jeron vastauksista. Toinen kerros palvelee ihan hyvin, ensimmäisen kerroksen kukkakauppa ja aula hissille toimii hyvin “turvakerroksena”. Lähiöravintola on pizzeria. Alueella on ollut jonkin verran nuoriso-ongelmia, mutta lähipoliisi on saanut sitä kuriin, Jero vastasi kysymykseen.
Tapulin muita palveluita on paljon karsittu. “Kirjaston säilyttäminen Tapulikaupungin lähiössä on sosiaalinen kysymys”, palveluverkkoselvityksen liite 2:ssa todetaan. Kirjaston lähellä alle 100 metrin päässä on nuorisotila, jossa on esim. äiti-lapsi –satutunteja.
Elokuvaaja Lenka Hellstedt kirjoitti lautakuntamme jäsenille 24.11.2009 sekä Puistolan että Tapulin kirjastojen puolesta. Hän perusteli: – Kirjastossa aistii välittävän ilmapiirin ja uskon, että sillä on ”turvapaikkana” suuri merkitys monelle lähialueen lapselle. Asukas Petri Syrjänen kirjoitti 27.11.2009 lautakunnalle hyvin tämän kirjaston puolesta. Virkamiehet perustelevat ehdotustaan asukasluvulla, mutta toisaalla kaupunkisuunnittelulautakunta on 28.9.2006 hyväksynyt Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnitelman, uusi alue on 20 hehtaaria. Alueelta lakkautettiin samasta korttelista asukastila, Tapulin Tupa. Tila seisoi “yli kaksi vuotta tyhjänä ennen kuin Tilakeskus sai sen vuokrattua”.
Liikenteellisesti sen paikka on parempi, mutta sosiaalisesti heikompi kahdesta erilaiseksi kasvaneiden Puistola-Tapuli – alueen kirjastoista. Ne syntyivät 1980-luvun puolivälissä, alun perin alueelle piti tulla yksi isompi kirjasto. Virpi Jero kertoi Aleksille ja minulle, että kaksoiskaupunginosien kirjastot ovat“kuin Länsi- ja Itä-Berliini”…
Puistolassa on yksi Helsingin merkittävimmistä lasten ja nuorten kirjastoista
Sijainti on Nurkkatien korttelitalo, Nurkkatie 2, pinta-ala 412 neliötä. Välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita päiväkoteja ja perhepäivähoitopaikkoja muutenkin lapsirikkaalla alueella. Kaikista kolmesta ala-asteen koulusta kerääntyy lapsia iltapäivätoimintaan Nurkkatien korttelitalolle.
“Mikäli Nurkkatie koulu lakkautetaan, kirjasto esitetään lopetettavaksi samassa yhteydessä”, palveluverkkoselvityksessä lukee kategorisesti.
Täällä asukkaiden vastustus on ollut todella suurta, 12.12.2009 kirjastomarssista lähtien. Olemme saaneet paljon myös kulttuurihenkilöiden vetoomuksia alueen molempien kirjastojen puolesta.
Opetuslautakunnan esityslistalla ensi tiistaina 9.12.2010 Nurkkatien koulua ei esitetä lakkautettavaksi, joten kirjastokin jatkaa em. päättelyketju toisinpäin kääntäen.
Omakotivaltaisen lähialueen väestö Puistola-Heikinlaakosssa vähenee, mutta peruspiirin Tattarisuon väestön ennustetaan lisääntyvän palveluverkkoselvityksen (s. 48) mukaan n. 2 000 asukkaalla v. 2018 mennessä.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta antoi 19.1.2010 lausunnon lasten ja nuorten alueellisista kirjastopalveluista. Keskimäärin “lasten lainausten osuus kaupunginkirjaston koko lainausten määrästä oli vuonna 2008 25,6 %. Suurimmat lainauksien osuudet olivat Suutarilan (49,3%), Tapanilan (45,3%), Roihuvuoren (41,4%), Paloheinän (41,0%) ja Puistolan kirjastoissa (40,7%)”.
Huomautin jo silloin lautakunnan kokouksessa, että kärkilastenkirjastoista KAKSI on Pajusen listalla, nyt lisäksi Tapanila, keskustelukohde. Eikö valtuusto juuri hyväksynyt lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman moneksi vuodeksi?
Paloheinässä kirjasto toimii terveysaseman yhteydessä, joka on viraston lakkautuslistalla. Siihen voi kohdistua paineita, jos terveysasema menee. Jäljelle jää Siwan kauppa. Paloheinän kirjasto on sekä vaikutusalue- että lapsilainaustilastojen kärkipäässä.
Katsoimme samalla reissulla myös Pukinmäen Taidetaloa, jota monissa valtuustoaloitteissa (Tero Tuomisto/sd, Kauko Koskinen/kok, Antti Vuorela/sd, Julia Virkkunen/vihr) on viime vuosina pyritty pelastamaan kohtuuttomilta sisäisiltä vuokrilta. Pukinmäen Taidetalon taustalla on paikallisia järjestöjä, yhdistyksiä, jotka ovat sen perustaneet. Se on viime vuosina jäänyt kohtuuttomasti opetusviraston ja Kulken keskinäisen ratkaisemattomuuden puristuksiin, osittain sille on annettu suullisia lupauksia, joita ei olekaan pidetty.
Myös oma lautakuntamme korosti sen jatkuvuuden tärkeyttä, kun vastasi viimeksi 19.1.2010 Virkkusen valtuuston enemmistön syksyllä saaneeseen toivomusponteen. Opetusvirasto on se kaupungin elin, joka voi parhaiten turvata vuokrien vastaantulolla Taidetalon jatkon.
Rehtori Veijo Muroke selvitti myös jatkosuunnitelmaa: Pukinmäen vanhan rautatieaseman siirtoa uuteen paikkaan, jossa taloa voisi remontoida huoneteatteriksi ja sirkuksen käyttöön.
Kiva oli kuulla, että koulujen harrastus- ja taidetoimintaa korvaava toimija visioi uutta ja luovaa, kun kaupunki on itse vain ajamassa alas erilaisia toimintojaan. Taidetalon suojissa tehdään todella merkittävää työtä kasvavan nuorison hyväksi.
Hannu Oskalan blogissa on kuva, jossa Muroke selvittää suunnitelman piirustuksia. Voin yhtyä myös Hannun blogin kiitoksiin siitä, miten “monitaiteellinen lähestymiskohta taideopetukseen vaikuttaa mielestäni hyvältä lähtökohdalta”. Taidekoulu toimii monella paikalla, myös Viikissä ja Vuosaaressa.
Yhteenveto: Lähikirjastoja ei pidä lopettaa
Puistolan, Pukinmäen ja Tapulin kirjastot ovat toimivia nykymuodossa ja nykypaikalla. Kahdella ensimmäisellä on erittäin hyvä yhteiskäyttö muiden virastojen kanssa.
Tapanilan kirjasto toimii nyt hyvin. Kun talo remontoidaan, vaihtoehtoja voi toki selvittää vuokrakustannuksissa. Yhteys liikuntakeskukseen tuntuu toimivan.
Pitäjänmäen kirjasto on samassa kaupungin kiinteistössä, missä on yläasteen koulu ja nuorisotila, Jousipolku 1. Ala-asteen koulu on vieressä.
Malminkartanon kirjasto ja ala-asteen koulu ovat samassa rakennuksessa, korttelitalossa Puustellintie 6. “Kirjaston, koko korttelitalon ja julkisten palvelujen säilyttäminen paikalla on sosiaalinen kysymys”, palveluverkkoselvityksen liite 2:ssa lukee muiden virastojen kommenteissa Kaarelan alueesta. Koska Apollon sopimuskoulu ei luovu nykyisestä rakennuksesta, siirtoketju ei tapahdu ja kirjastokin pelastuu jatkoon (katso Kari Varvikon uutisseloste Tanotorvi 1/2010 koulu- ja kirjasto -paneelistamme tammikuun lopulla Apollon koululla, Aleksi Päiväläinen oli myös paneelissa)
Vallilan kirjasto toimii hyvien liikenneyhteyksien varrella Mäkelänkadun alkupäästä korttelitalossa, jossa on myös päiväkoti Runo. Se on uusi rakennus, arkkitehti Juho Leiviskän suunnittelema ja v. 1991 valmistunut. Rakennusta on korjattu ja kirjaston tilaa juuri kalliisti laajennettu. Olisi hölmöläisen peitonkutomista lopettaa kirjasto, jonka viereen laajenee Kalasataman uusi alue. (katso Hannu Hirvikosken selostus Kallio-lehti 4-5/2010 Vallilan kirjaston palvelukeskustelussa tammikuulta, jossa pidin alkupuheenvuoron, Lasse Liemola oli paikalla)
Roihuvuoren kirjasto sijaitsee Porolahden vanhan (1958) koulun sivurakennuksessa, jota odottaa perusparannus ja mahdollinen vuokratason nousu. Sitä varman selvitetään Tapanilan tavoin. Läheltä lopetti viime syksynä Kulosaaren kirjasto koulu- ja päiväkodin yhteydessä, koska siellä oli vakava homeongelma. Kulosaari saanee vain lastenkirjaston. Tämä pitää ottaa huomioon, kun päätetään Roihuvuoren kirjaston tulevaisuudesta; samoin Herttoniemen “metro(asema)kirjaston” mahdollisuudessa. Ratkaisut siirtyvät tuleviin vuosiin.
Lautakunta tekee vastauksen kaupunginhallitukselle siis 16.3.2010. Joulukuun kokouksen alla kaikki viisi poliittista ryhmää ilmoittivat yleisötilaisuudessa puolustavansa lähikirjastoja. Maija Berndtson on moneen kertaan kuullut luottamushenkilöiden yhdensuuntaisen kannan. Viisas virastopäällikkö ottaa sen jo esittelyssään huomioon.
Helsingin demareiden linja on heti kerrottu valtuustoryhmätiedotteessa 25.11.2009, kun kirjastojen lakkautuslista meni julkisuuteen yhdeksän päivää ennen lopullista Pajusen listaa:
Yhtään lähikirjastoa ei pidä lakkauttaa
Tekstissä viitattu Hannu Oskalan blogi kirjastokuvineen löytyy osoitteesta:
http://keskenerainen.wordpress.com
ASUKKAITA ON KUULTAVA POIKKIHALLINNOLLLISESTI
PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN ESITYS YHTEISTOIMINTAMALLIKSI HETI KÄYTTÖÖN!
Helsingin kaupunki käynnisti vuonna 2008 kehittämishankkeen palveluverkon uudistamiseksi hallintokuntien ja asukkaiden yhteistyönä. Kehitetty poikkihallinnollisen yhteistoimintamalli julkistettiin marraskuussa 2009. Malli perustuu erittäin hyviin kokemuksiin yhteistoimintakokeilusta neljällä pilottialueella.
Palveluverkko 2010 -kehitystyössä ei tätä yhteistoimintamallia hyödynnetty. 18.1.2010 kokouksessaan kaupunginhallitus erityisesti kehotti talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä hallintokeskuksen ja virastojen kanssa kuulemaan asukkaiden mielipiteitä palveluverkkojen kehittämisestä. Asukkaita ei kuitenkaan ole kuultu systemaattisesti eikä poikkihallinnollisesti. Lisäksi myös Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009 – 2012 edellyttää hallintorajojen ylittävää yhteistoimintaa ja vanhemmuuden ja vanhempien osallisuuden vahvistamista.
Siksi HELVARY vaatii, että Palveluverkkotyöryhmän ehdotus yhteistoimintamalliksi (ks. liite) otetaan heti käyttöön palveluverkon tarkistuksessa ja kehittämisessä, osana toiminnan ja talouden vuotuista suunnittelua.
Palveluverkkotyöryhmän malli on asukaslähtöinen ja poikkihallinnollinen. Työryhmä oli opetuslautakunnan johtama, ja siinä oli mukana 13 hallintokuntaa. Alueiden asukkaita on kuultava perusteellisesti, ja asukkaiden tulee saada kehittää omaa aluettaan kokonaisuutena. Lisäksi mallissa kuullaan kaikkia alueen toimijoita, esimerkiksi koulujen ja lastentarhojen opettajia ja vanhempia, kirjastonkäyttäjiä, keskeisiä yhdistyksiä jne.
Perusteluinaan HELVARY esittää seuraavaa:
1. ALUEILLA PITÄÄ JÄRJESTÄÄ KUNNOLLISIA KUULEMISTILAISUUKSIA KAIKILLE TOIMIJOILLE
HELVARYn mukaan asukkaita tulee kuulla systemaattisesti. Nyt lausuntoja palveluverkosta on pyydetty vain koulujen johtokunnilta. Muiden hallintokuntien palveluiden käyttäjiä ei ole juuri kuultu.
HELVARYn mielestä sähköinen palautekanava ei yksinään riitä asukkaiden kuulemiseksi. Sähköistä palvelua osaavat tehokkaasti käyttää vain koulutetut ja parempiosaiset. Erityisesti maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien on vaikeaa osallistua keskusteluun ja näin vaikuttaa päätöksentekoon. Alueellinen tasa-arvokaan ei menettelyssä toteudu, koska toisia alueita on pilottihankkeessa kuultu perusteellisesti ja toiset saavat tyytyä palautekanavaan.
HELVARYn mielestä kaupunginhallituksen asettama aikataulu palveluverkon tarkistamiseen ja mahdollisten säästökohteiden huolelliseen valmisteluun on ollut liian tiukka. Palveluverkon kehittämisessä on kyse arvoista: erityisesti lastemme hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Siksi aikaa on saatava lisää.
2. ALUEITA PITÄÄ KEHITTÄÄ KOKONAISUUKSINA, EI HALLINTOKUNNITTAIN
HELVARY esittää, että palveluverkkotyöryhmän yhteistoimintamalli otetaan käyttöön nyt myös niillä alueilla, jotka eivät kuuluneet em. työryhmän pilottialueisiin (pilottialueita olivat Myllypuro, Jakomäki, Konala, Tapanila).
HELVARY edellyttää, että kaupunki noudattaa tekemäänsä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 2009-2012. Suunnitelman painopisteenä on ”kehittää hallintokuntien rajat ylittäen peruspalveluja ja varhaista tukea niin, että lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyy." Lapset ja nuoret kasvavat lähialueilla. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistää olennaisesti se, että palvelut on järjestetty alueen asukkaita kuullen, alueen yhteistoimintana.
Helka ry. tarjosi kannanotossaan 22.12.2009 kaupunginhallitukselle apua aluetapaamisten järjestämiseen. Vaikka aluehallintoa ja/tai aluetyöryhmiä ei Helsingissä vielä ole, tämän kevään kuulemiset voitaisiin esimerkiksi järjestää kaupungin ja Helkan yhteistyönä.
Tuija Tikkanen HELVARY ry:n pj. [email protected] p. 0407435695 www.helvary.blogspot.fi
Palveluverkkotyöryhmän ehdotus yhteistoimintamalliksi 15.10.2009 (Huom! Liite 13)
http://palveluverkko.hel.fi/tutustu-aineistoon/palveluverkkoraportin-liitteet-8-13.pdf
Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009 – 2012 http://wellsinki.fi/aikuiset/hyvinvointisuunnitelma
HELVARY tukee myös julkilausumaa, jossa vastustetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia säästöjä www.adressit.com/palveluverkko2010
Helsingin kaupunki käynnisti vuonna 2008 kehittämishankkeen palveluverkon uudistamiseksi hallintokuntien ja asukkaiden yhteistyönä. Kehitetty poikkihallinnollisen yhteistoimintamalli julkistettiin marraskuussa 2009. Malli perustuu erittäin hyviin kokemuksiin yhteistoimintakokeilusta neljällä pilottialueella.
Palveluverkko 2010 -kehitystyössä ei tätä yhteistoimintamallia hyödynnetty. 18.1.2010 kokouksessaan kaupunginhallitus erityisesti kehotti talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä hallintokeskuksen ja virastojen kanssa kuulemaan asukkaiden mielipiteitä palveluverkkojen kehittämisestä. Asukkaita ei kuitenkaan ole kuultu systemaattisesti eikä poikkihallinnollisesti. Lisäksi myös Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009 – 2012 edellyttää hallintorajojen ylittävää yhteistoimintaa ja vanhemmuuden ja vanhempien osallisuuden vahvistamista.
Siksi HELVARY vaatii, että Palveluverkkotyöryhmän ehdotus yhteistoimintamalliksi (ks. liite) otetaan heti käyttöön palveluverkon tarkistuksessa ja kehittämisessä, osana toiminnan ja talouden vuotuista suunnittelua.
Palveluverkkotyöryhmän malli on asukaslähtöinen ja poikkihallinnollinen. Työryhmä oli opetuslautakunnan johtama, ja siinä oli mukana 13 hallintokuntaa. Alueiden asukkaita on kuultava perusteellisesti, ja asukkaiden tulee saada kehittää omaa aluettaan kokonaisuutena. Lisäksi mallissa kuullaan kaikkia alueen toimijoita, esimerkiksi koulujen ja lastentarhojen opettajia ja vanhempia, kirjastonkäyttäjiä, keskeisiä yhdistyksiä jne.
Perusteluinaan HELVARY esittää seuraavaa:
1. ALUEILLA PITÄÄ JÄRJESTÄÄ KUNNOLLISIA KUULEMISTILAISUUKSIA KAIKILLE TOIMIJOILLE
HELVARYn mukaan asukkaita tulee kuulla systemaattisesti. Nyt lausuntoja palveluverkosta on pyydetty vain koulujen johtokunnilta. Muiden hallintokuntien palveluiden käyttäjiä ei ole juuri kuultu.
HELVARYn mielestä sähköinen palautekanava ei yksinään riitä asukkaiden kuulemiseksi. Sähköistä palvelua osaavat tehokkaasti käyttää vain koulutetut ja parempiosaiset. Erityisesti maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien on vaikeaa osallistua keskusteluun ja näin vaikuttaa päätöksentekoon. Alueellinen tasa-arvokaan ei menettelyssä toteudu, koska toisia alueita on pilottihankkeessa kuultu perusteellisesti ja toiset saavat tyytyä palautekanavaan.
HELVARYn mielestä kaupunginhallituksen asettama aikataulu palveluverkon tarkistamiseen ja mahdollisten säästökohteiden huolelliseen valmisteluun on ollut liian tiukka. Palveluverkon kehittämisessä on kyse arvoista: erityisesti lastemme hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Siksi aikaa on saatava lisää.
2. ALUEITA PITÄÄ KEHITTÄÄ KOKONAISUUKSINA, EI HALLINTOKUNNITTAIN
HELVARY esittää, että palveluverkkotyöryhmän yhteistoimintamalli otetaan käyttöön nyt myös niillä alueilla, jotka eivät kuuluneet em. työryhmän pilottialueisiin (pilottialueita olivat Myllypuro, Jakomäki, Konala, Tapanila).
HELVARY edellyttää, että kaupunki noudattaa tekemäänsä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 2009-2012. Suunnitelman painopisteenä on ”kehittää hallintokuntien rajat ylittäen peruspalveluja ja varhaista tukea niin, että lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyy." Lapset ja nuoret kasvavat lähialueilla. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistää olennaisesti se, että palvelut on järjestetty alueen asukkaita kuullen, alueen yhteistoimintana.
Helka ry. tarjosi kannanotossaan 22.12.2009 kaupunginhallitukselle apua aluetapaamisten järjestämiseen. Vaikka aluehallintoa ja/tai aluetyöryhmiä ei Helsingissä vielä ole, tämän kevään kuulemiset voitaisiin esimerkiksi järjestää kaupungin ja Helkan yhteistyönä.
Tuija Tikkanen HELVARY ry:n pj. [email protected] p. 0407435695 www.helvary.blogspot.fi
Palveluverkkotyöryhmän ehdotus yhteistoimintamalliksi 15.10.2009 (Huom! Liite 13)
http://palveluverkko.hel.fi/tutustu-aineistoon/palveluverkkoraportin-liitteet-8-13.pdf
Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009 – 2012 http://wellsinki.fi/aikuiset/hyvinvointisuunnitelma
HELVARY tukee myös julkilausumaa, jossa vastustetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia säästöjä www.adressit.com/palveluverkko2010
Harakan taiteilijat luovuttivat vetoomuksen kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle
Harakan saaren taiteilijat luovuttivat perjantaina Helsingin kaupunginjohtajalle vetoomuksen taiteilijatalon toiminnan jatkumisen ja työhuoneitten puolesta. Mm. Helsingin Taiteilijaseura, Teollisuustaiteen Liitto Ornamo, MUU ry, Taidemaalariliitto, Suomen Taiteilijaseura ja Harakan luontokeskus ovat ottaneet kantaa taiteilijatalon puolesta sen jälkeen kun talo päätyi yllättäen ns. Pajusen listalle. Harakan luontokeskuksen kannanotossa kiitellään luontotalon ja taiteilijatalon hedelmällistä yhteistyötä saarella ja todetaan: “Mielestämme entinen puolustusvoimain kemiallinen koelaitos on parhaassa mahdollisessa käytössä taiteilijoiden tukikohtana.” Teollisuustaiteen liitto Ornamo toteaa kannanotossaan: “Ornamo vetoaa Helsingin päättäjiin poikkeuksellisen yhteisön säilyttämisen puolesta, erityisesti nyt kun Helsingin on vastattava niihin lupauksiin, mitkä on annettu World Design Capital hakemuksen yhteydessä hyvän ympäristön ja yhteisöllisen kaupunkikulttuurin nimessä.“
Vetoomuksen allekirjoittajien joukossa on lukuisia eri taiteenalojen ammattilaisia ja kulttuurivaikuttajia kuten Tuula Karjalainen, Berndt Arell, Marja Sakari (Kiasman entiset ja tuleva johtaja), Taideteollisen korkeakoulun rehtori Helena Hyvönen, taidemaalari Rafael Wardi, joka itsekin työskentelee Harakan saarella, sekä akateemikot Outi Heiskanen ja Eija-Liisa Ahtila.
Vetoomuksen on allekirjoittanut 3000 taiteen ja Harakan saaren ystävää, ja Facebookin kannatusryhmässä on lähes 700 jäsentä.
Vetoomuksen luovuttivat Jussi Pajuselle tekstiilitaiteilijat Aino Favén ja Virpi Vesanen-Laukkanen.
Lisätietoja:
Harakka ry, pj. Virpi Vesanen-Laukkanen, p. 050 3398 293, [email protected]
Vetoomuksen allekirjoittajien joukossa on lukuisia eri taiteenalojen ammattilaisia ja kulttuurivaikuttajia kuten Tuula Karjalainen, Berndt Arell, Marja Sakari (Kiasman entiset ja tuleva johtaja), Taideteollisen korkeakoulun rehtori Helena Hyvönen, taidemaalari Rafael Wardi, joka itsekin työskentelee Harakan saarella, sekä akateemikot Outi Heiskanen ja Eija-Liisa Ahtila.
Vetoomuksen on allekirjoittanut 3000 taiteen ja Harakan saaren ystävää, ja Facebookin kannatusryhmässä on lähes 700 jäsentä.
Vetoomuksen luovuttivat Jussi Pajuselle tekstiilitaiteilijat Aino Favén ja Virpi Vesanen-Laukkanen.
Lisätietoja:
Harakka ry, pj. Virpi Vesanen-Laukkanen, p. 050 3398 293, [email protected]
Ehdotus yhteistoimintamalliksi
Ensimmäinen erävoitto
Helsingin kaupunginvaltuuston kokous 9.12. toi mukanaan ensimmäisen erävoiton kamppailtaessa leikkauksia vastaan. Valtuustossa keskusteltiin leikkauslistasta niin käytävillä kuin salissakin, vaikka itse asia ei esityslistalla ollutkaan. Keskusteltaessa vuoden 2008 arviointikertomuksesta tarkastuslautakunta edellytti arviointikeskertomuksessaan toimenpiteitä, joilla ehkäistään asuinalueiden eriarvoistumista ja kehitetään alueita niiden tarpeiden mukaisesti.
Tässä yhteydessä valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen toimintaa määrittelevän ponnen:
“Valtuusto edellyttää, että palveluverkkoa koskeva esitys valmistellaan siten, että valmistelussa kuullaan asukkaita ja asiantuntijalautakuntia ennen esityksen tekemistä ja että esitys tuodaan valtuuston käsittelyyn ennen vuoden 2011 talousarvioesitysten tekemistä lauta- ja johtokunnissa. ”
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko lakkautuslista menee uudelleen ja uudella tavalla valmisteltavaksi, eikä siitä päätettäessä voida ohittaa kaupungin asukkaita.
Tässä yhteydessä valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen toimintaa määrittelevän ponnen:
“Valtuusto edellyttää, että palveluverkkoa koskeva esitys valmistellaan siten, että valmistelussa kuullaan asukkaita ja asiantuntijalautakuntia ennen esityksen tekemistä ja että esitys tuodaan valtuuston käsittelyyn ennen vuoden 2011 talousarvioesitysten tekemistä lauta- ja johtokunnissa. ”
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko lakkautuslista menee uudelleen ja uudella tavalla valmisteltavaksi, eikä siitä päätettäessä voida ohittaa kaupungin asukkaita.
Tärkeä ponsi hyväksyttiin
Kaupunginvaltuuston äänestys Yrjö Hakasen esittämästä ponnesta. Siinä edellytetään palveluverkkoa koskevan esityksen palauttamista uuteen valmisteluun, jossa kuullaan asukkaita ja asiantuntijalautakuntia ennen esityksen tekemistä ja että esitys tuodaan valtuuston käsittelyyn ennen vuoden 2011 talousarvioesitysten tekemistä lauta- ja johtokunnissa.
Senaatintori 31.12. klo 23.50
Tiistaina 8.12.2009, kello 16. Kalevankatu.
Tiistaina 8.12.2009 Kalevankadulla järjestettiin mielenosoitus ennen kirjasto- ja kulttuurilautakunnan kokousta. Paikalle kerääntyi lähes 150 ihmistä ja mediaa. Tilaisuudessa lautakunnan jäsenet — puolueista riippumatta — lupasivat kirjastojen säilyvän.
Mietteitä ja kannanottoja
Lähetimme seuraavan kirjeen kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä palveluverkkotyöryhmän jäsenille. Tässä saate ja itse kirje sekä joitakin saamiamme vastauksia.
Tervehdys,
liitteenä kannanottomme suunniteltuun palveluverkon leikkaussuunnitelmaan. Jatkosuunnitelmistamme ilmoitamme vielä tämän viikon lopulla. Tiedämme, että päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta tammikuun alun kaupunginhallitus näyttäisi suunnitelmansa mukaisesti tekevän linjaukset, joihin on vaikea jatkossa saada muutoksia lautakunnissa tai edes valtuustossa.
Itsenäisyyspäivän jälkeisessä asukasdemokraattisissa tunnelmissa,
Heikki Takkinen
Vihelletään peli poikki !
Helsinkiläiset tuomitsevat peruspalveluihin suunnitellut lakkautukset ja supistukset jyrkästi. Kirjastojen ja muiden peruspalvelujen leikkauksia vastustavat Facebook-yhteisöt, nettiadressit ja yleisötilaisuudet ovat koonneet vajaassa kahdessa viikossa yli 30.000 helsinkiläistä osoittamaan mieltään alueellisten palvelujen puolesta ja määrä lisääntyy sadoilla päivittäin.
Kaupungin strategiaohjelma linjaa palveluverkon vastaamaan asukkaiden tarpeita kaupunkitilassa ja verkossa. Nyt suunniteltu ja julkistettu leikkauslista ei sitä tee. Lähipalvelujen leikkauslista ei mielestämme vastaa sovittuja strategiaohjelman tavoitteita asukaslähtöisten palvelujen kehittämisestä, eriarvoisuuden vähentämisestä palveluissa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä.
Koulujen, kirjastojen, terveysasemien, vanhusten palvelutalojen, nuorisotilojen jne. lopettamisella ei saada aikaan esityksen tavoittelemia 10 miljoonan säästöjä. Tilat ovat lähes poikkeuksetta kaupungin omistuksessa ja vain harvat niistä soveltuvat ainakaan sellaisenaan, ilman kalliita remontteja, vuokrattavaksi muuhun käyttöön. Lisäksi on selvää, että nämä kuvitellut lyhytnäköiset säästöt johtavat jatkossa entistä suurempiin kustannuksiin.
Todellista tarvetta lähipalveluista säästämiseen ei ole osoitettu. Kaupungilla on edellisten vuosien ylijääminä satoja miljoonia ja voittoa näyttävät liikelaitokset tänäkin vuonna tekevän. Lainasaatavia on enemmän kuin velkaa. Ja jos jostain olisi tingittävä, siirretään kaavailtuja investointeja, kuten esimerkiksi Kruunuvuorenselän sillan rakennushanketta muutamalla vuodella, kunnes nykyinen talouslama on ohitse.
Lähipalveluja ei saa lakkauttaa, vaan niitä on entisestään kehitettävä ja lisättävä kaupungin oman strategiaohjelman mukaisesti. Kehittämisen perustana tulee olla kaupunkilaisten itsensä ilmaisemat tarpeet ja toiveet. Tulemme jatkamaan yhdessä eri asukasrymien ja ryhmittymien kanssa erilaisia toimintoja ja vaihtoehtoisten toimintamallien kehittämistä lähipalvelujen puolesta sekä kaupunkilaisten oikeuksien puolustamista. Tällä hetkellä suunnitteilla olevalle leikkauslinjalle on vihellettävä peli poikki.
Sonja Potenze, Kamppi Heikki Takkinen, Käpylä
Ja tällaisia vastauksia saimme:
Kiitoksia viestistä.
Kirjastopalvelujen puolesta näyttää syntyvän kansanliike. Olen siitä iloinen. Se osoittaa, että helsinkiläisissä ja suomalaisissa on sekä sivistystahtoa että kykyä erottaa olennaisten asioiden tärkeys. Kirjasto on mitä parhaimmillaan kaupunkilaisten lähipalvelu. Kirjasto kuuluu ehdottomasti niihinkin kaupunginosiin, joista sitä esitetään nyt lakkautettavaksi. Kannatan laajaa kirjastoverkkoa senkin vuoksi, että kirjojen lainaaminen, lukeminen ja muiden kirjastopalvelujen käyttö on mielestäni sekä hyödyllistä että edullista yhteiskunnan peruspalvelua. Lähellä asuinpaikkaa saatavat kirjastopalvelut ovat tärkeitä kaikille, mutta erityisesti lapsiperheille. Uskon myös, että monen ikääntyvän kaupunkilaisen arkipäivään kuuluu kirjastokäynti lehtiä lukemassa ja kirjoja lainaamassa.
Pidetään lähipalvelut kunnossa ja kirjastot elävinä!
Mari Kiviniemi, kaupunginvaltuutettu
Hei,
kiitos kirjeestäsi. Säästöjä voidaan kohdentaa muutenkin kuin kirjastoja sulkemalla. Näin on toimittu aiemmin. Ongelma on se, että kaupungin vertulot ovat supistuneet ja kaupunki rahoittaa menojaan velkaantumalla ja säästämällä. Tilanne ei helpotu jatkossakaan, kun velkaa ja korkoja ryhdytään maksamaan pois. Kokoomus ja vihreät tekivät budjettisovun ja sitoutuivat siihen, että äyriä ei koroteta.
Demarit jäivät budjettisovun ulkopuolelle, kun emme halunneet karsia palveluita. Kirjastot maksavat, julkinen palvelu maksaa. Ei voi olla niin, että aina kun tulee taloudellisesti vaikea aika, supistetaan palvelua. Tällä ajattelulla pian on jäljellä vain yksi kirjasto tvs. Ei tämä taantuma ole viimeinen lajissaan.
Terveisin
Päivi Lipponen
Kiitos viestistä. Otan sen huomioon päätöksiä tehtäessä.
Terveisin,
Sirpa Asko-Seljavaara, kansanedustaja
Hei, kiitos viestistä. Palveluista olen samaa mieltä, mutta Laajasalon siltayhteyden siirtämisestä en. Mikäli Laajasaloon tehdään erittäin merkittävää täydennysrakentamista ja isoa uutta kaupunginosaa, on liikenneyhteyksiä olennaisesti parannettava. Herttoniemen kautta kulkeva siltayhteys ei riitä.
t. Heli Puura, valtuutettu Laajasalosta
Hei, kiitos kannanotosta. Vihreä valtuustoryhmä käsittelee Kj Pajusen palveluverkkoesitystä ensimmäisen kerran tämän viikon keskiviikkona.
Ystävällisin terveisin,
Maaria Haikarainen
vihreän valtuustoryhmän sihteeri
Hei, Heikki,
Pajusen esitys pitää hylätä tai vähintään palauttaa uuteen valmisteluun. Puhumme listasta ryhmässä huomenna. Palataan asiaan!
Taisteluterveisin
Outi Alanko-Kahiluoto
Hei, kiitos viestistänne ja siinä esille nostamistanne tärkeistä näkökohdista.
Parhain terveisin,
Sari Sarkomaa, Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu, Kansallinen Kokoomus
Sonja ja Heikki, tervehdys
Kiitos hyvästä aloitteesta ja tarttumisesta toimeen lähipalvelujen pelastamiseksi. Olen kanssanne samaa mieltä: Lähipalveluja ei saa lakkauttaa, vaan niitä on kehitettävä. Tässä tarvitaan nyt laajaa kansalaistoimintaa, jotta asukkaiden ääni kuuluu myös päätöksenteossa.
Helsingin kaupungin aiempina vuosina keräämät ylijäämät antavat mahdollisuuden turvata palvelujen riittävä rahoitus myös nyt, kun lama vähentää verotuloja. Kaupungin talouden seurantaraportin 3/2009 mukaan Helsingillä on pankkitileillä ja muissa kassavaroissa noin 830 miljoonaa euroa, kaupungin omistamat liikelaitokset tuottavat tänä vuonna voittoa yli 250 miljoonaa, kaupungilla on lainasaatavia enemmän kuin velkaa ja Helsinki aikoo investoida ensi vuonna 500-700 miljoonalla eurolla.
Kyse on poliittisista valinnoista. Kehitetäänkö Helsinkiä asukkaiden tarpeista lähtien vai kuin jotain liikevoittoa tavoittelevaa konsernia?
SKP:n ja Helsinki-listojen edustajana esitin keväällä valtuuston strategiaohjelman palauttamista uuteen valmisteluun niin, että asukkaita kuullaan ennen päätöksentekoa ja luovutaan strategiaohjelmaan kirjatusta lähipalvelujen karsimisen tavoitteesta. SKP ja Helsinki-listat esitti vuoden 2010 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan 2010-2012 muutoksia mm. koulujen, kirjastojen, terveysasemien, päiväkotien, vanhuspalvelujen, nuorisotilojen ja muiden lähipalvelujen riittävän rahoituksen turvaamiseksi.
Yrjö Hakanen
SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutettu
Tervehdys,
liitteenä kannanottomme suunniteltuun palveluverkon leikkaussuunnitelmaan. Jatkosuunnitelmistamme ilmoitamme vielä tämän viikon lopulla. Tiedämme, että päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta tammikuun alun kaupunginhallitus näyttäisi suunnitelmansa mukaisesti tekevän linjaukset, joihin on vaikea jatkossa saada muutoksia lautakunnissa tai edes valtuustossa.
Itsenäisyyspäivän jälkeisessä asukasdemokraattisissa tunnelmissa,
Heikki Takkinen
Vihelletään peli poikki !
Helsinkiläiset tuomitsevat peruspalveluihin suunnitellut lakkautukset ja supistukset jyrkästi. Kirjastojen ja muiden peruspalvelujen leikkauksia vastustavat Facebook-yhteisöt, nettiadressit ja yleisötilaisuudet ovat koonneet vajaassa kahdessa viikossa yli 30.000 helsinkiläistä osoittamaan mieltään alueellisten palvelujen puolesta ja määrä lisääntyy sadoilla päivittäin.
Kaupungin strategiaohjelma linjaa palveluverkon vastaamaan asukkaiden tarpeita kaupunkitilassa ja verkossa. Nyt suunniteltu ja julkistettu leikkauslista ei sitä tee. Lähipalvelujen leikkauslista ei mielestämme vastaa sovittuja strategiaohjelman tavoitteita asukaslähtöisten palvelujen kehittämisestä, eriarvoisuuden vähentämisestä palveluissa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä.
Koulujen, kirjastojen, terveysasemien, vanhusten palvelutalojen, nuorisotilojen jne. lopettamisella ei saada aikaan esityksen tavoittelemia 10 miljoonan säästöjä. Tilat ovat lähes poikkeuksetta kaupungin omistuksessa ja vain harvat niistä soveltuvat ainakaan sellaisenaan, ilman kalliita remontteja, vuokrattavaksi muuhun käyttöön. Lisäksi on selvää, että nämä kuvitellut lyhytnäköiset säästöt johtavat jatkossa entistä suurempiin kustannuksiin.
Todellista tarvetta lähipalveluista säästämiseen ei ole osoitettu. Kaupungilla on edellisten vuosien ylijääminä satoja miljoonia ja voittoa näyttävät liikelaitokset tänäkin vuonna tekevän. Lainasaatavia on enemmän kuin velkaa. Ja jos jostain olisi tingittävä, siirretään kaavailtuja investointeja, kuten esimerkiksi Kruunuvuorenselän sillan rakennushanketta muutamalla vuodella, kunnes nykyinen talouslama on ohitse.
Lähipalveluja ei saa lakkauttaa, vaan niitä on entisestään kehitettävä ja lisättävä kaupungin oman strategiaohjelman mukaisesti. Kehittämisen perustana tulee olla kaupunkilaisten itsensä ilmaisemat tarpeet ja toiveet. Tulemme jatkamaan yhdessä eri asukasrymien ja ryhmittymien kanssa erilaisia toimintoja ja vaihtoehtoisten toimintamallien kehittämistä lähipalvelujen puolesta sekä kaupunkilaisten oikeuksien puolustamista. Tällä hetkellä suunnitteilla olevalle leikkauslinjalle on vihellettävä peli poikki.
Sonja Potenze, Kamppi Heikki Takkinen, Käpylä
Ja tällaisia vastauksia saimme:
Kiitoksia viestistä.
Kirjastopalvelujen puolesta näyttää syntyvän kansanliike. Olen siitä iloinen. Se osoittaa, että helsinkiläisissä ja suomalaisissa on sekä sivistystahtoa että kykyä erottaa olennaisten asioiden tärkeys. Kirjasto on mitä parhaimmillaan kaupunkilaisten lähipalvelu. Kirjasto kuuluu ehdottomasti niihinkin kaupunginosiin, joista sitä esitetään nyt lakkautettavaksi. Kannatan laajaa kirjastoverkkoa senkin vuoksi, että kirjojen lainaaminen, lukeminen ja muiden kirjastopalvelujen käyttö on mielestäni sekä hyödyllistä että edullista yhteiskunnan peruspalvelua. Lähellä asuinpaikkaa saatavat kirjastopalvelut ovat tärkeitä kaikille, mutta erityisesti lapsiperheille. Uskon myös, että monen ikääntyvän kaupunkilaisen arkipäivään kuuluu kirjastokäynti lehtiä lukemassa ja kirjoja lainaamassa.
Pidetään lähipalvelut kunnossa ja kirjastot elävinä!
Mari Kiviniemi, kaupunginvaltuutettu
Hei,
kiitos kirjeestäsi. Säästöjä voidaan kohdentaa muutenkin kuin kirjastoja sulkemalla. Näin on toimittu aiemmin. Ongelma on se, että kaupungin vertulot ovat supistuneet ja kaupunki rahoittaa menojaan velkaantumalla ja säästämällä. Tilanne ei helpotu jatkossakaan, kun velkaa ja korkoja ryhdytään maksamaan pois. Kokoomus ja vihreät tekivät budjettisovun ja sitoutuivat siihen, että äyriä ei koroteta.
Demarit jäivät budjettisovun ulkopuolelle, kun emme halunneet karsia palveluita. Kirjastot maksavat, julkinen palvelu maksaa. Ei voi olla niin, että aina kun tulee taloudellisesti vaikea aika, supistetaan palvelua. Tällä ajattelulla pian on jäljellä vain yksi kirjasto tvs. Ei tämä taantuma ole viimeinen lajissaan.
Terveisin
Päivi Lipponen
Kiitos viestistä. Otan sen huomioon päätöksiä tehtäessä.
Terveisin,
Sirpa Asko-Seljavaara, kansanedustaja
Hei, kiitos viestistä. Palveluista olen samaa mieltä, mutta Laajasalon siltayhteyden siirtämisestä en. Mikäli Laajasaloon tehdään erittäin merkittävää täydennysrakentamista ja isoa uutta kaupunginosaa, on liikenneyhteyksiä olennaisesti parannettava. Herttoniemen kautta kulkeva siltayhteys ei riitä.
t. Heli Puura, valtuutettu Laajasalosta
Hei, kiitos kannanotosta. Vihreä valtuustoryhmä käsittelee Kj Pajusen palveluverkkoesitystä ensimmäisen kerran tämän viikon keskiviikkona.
Ystävällisin terveisin,
Maaria Haikarainen
vihreän valtuustoryhmän sihteeri
Hei, Heikki,
Pajusen esitys pitää hylätä tai vähintään palauttaa uuteen valmisteluun. Puhumme listasta ryhmässä huomenna. Palataan asiaan!
Taisteluterveisin
Outi Alanko-Kahiluoto
Hei, kiitos viestistänne ja siinä esille nostamistanne tärkeistä näkökohdista.
Parhain terveisin,
Sari Sarkomaa, Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu, Kansallinen Kokoomus
Sonja ja Heikki, tervehdys
Kiitos hyvästä aloitteesta ja tarttumisesta toimeen lähipalvelujen pelastamiseksi. Olen kanssanne samaa mieltä: Lähipalveluja ei saa lakkauttaa, vaan niitä on kehitettävä. Tässä tarvitaan nyt laajaa kansalaistoimintaa, jotta asukkaiden ääni kuuluu myös päätöksenteossa.
Helsingin kaupungin aiempina vuosina keräämät ylijäämät antavat mahdollisuuden turvata palvelujen riittävä rahoitus myös nyt, kun lama vähentää verotuloja. Kaupungin talouden seurantaraportin 3/2009 mukaan Helsingillä on pankkitileillä ja muissa kassavaroissa noin 830 miljoonaa euroa, kaupungin omistamat liikelaitokset tuottavat tänä vuonna voittoa yli 250 miljoonaa, kaupungilla on lainasaatavia enemmän kuin velkaa ja Helsinki aikoo investoida ensi vuonna 500-700 miljoonalla eurolla.
Kyse on poliittisista valinnoista. Kehitetäänkö Helsinkiä asukkaiden tarpeista lähtien vai kuin jotain liikevoittoa tavoittelevaa konsernia?
SKP:n ja Helsinki-listojen edustajana esitin keväällä valtuuston strategiaohjelman palauttamista uuteen valmisteluun niin, että asukkaita kuullaan ennen päätöksentekoa ja luovutaan strategiaohjelmaan kirjatusta lähipalvelujen karsimisen tavoitteesta. SKP ja Helsinki-listat esitti vuoden 2010 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan 2010-2012 muutoksia mm. koulujen, kirjastojen, terveysasemien, päiväkotien, vanhuspalvelujen, nuorisotilojen ja muiden lähipalvelujen riittävän rahoituksen turvaamiseksi.
Yrjö Hakanen
SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutettu
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
TIEDOTE 25.11.2009
LÄHIKIRJASTOT SÄILYTETTÄVÄ
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ei hyväksy lähikirjastojen sulkemista.
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Jorma Bergholm, puh. 050 525 2581
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen, Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtaja Risto Kolanen, puh. 0400 204 844
- Kirjastot ovat todella suosittu julkinen palvelu, jota käyttävät lähes kaikki kuntalaiset koulutukseen tai tulotasoon katsomatta. On lyhytnäköistä säästää tällaisesta hyvinvointia lisäävästä palvelusta, toteaa Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Jorma Bergholm.
- Sivistyksen ja lukemisen edistämisen lisäksi lähikirjastoilla on suuri sosiaalinen merkitys koululaisille, työttömille, vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille, maahanmuuttajille. Kirjastot rakentavat kaupunginosien yhteisöllisyyttä parhaalla mahdollisella tavalla. Lähikirjasto on myös viisasta syrjäytymisen ennalta ehkäisyä, Bergholm muistuttaa.
- Kirjastot tarjoavat alueilleen monipuolista palvelua, niin tietoa kuin kulttuuria. Sähköisen tiedon välityksen rooli kasvaa koko ajan. Kirjastot ehkäisevät myös vieraantumista tietoyhteiskunnasta tarjoamalla tietokoneita nettiyhteyksiä ja digitaalisia palveluita, sanoo kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen Risto Kolanen.
- Kaupunkilaisten kirjastopalvelujen käyttäjinä on vaikea ymmärtää, miksi Helsinki rakentaisi paraatikuvaperusteilla suurta keskustakirjastoa ja samaan aikaan lakkauttaa toimivia kirjastoja lähiöissä, ihmettelee Kolanen.
- Lähikirjastot mahdollistavat kirjastojen vaivattoman jokapäiväisen käytön. Kirjastossa voi pistäytyä lukemassa päivät lehdet ja lainaamassa kirjoja vaikkapa kaupassakäynnin ohella.
- Toiminta muistuttaa nyt hölmöläisten peitonjatkamista. Vallilan kirjastoa on juuri korjattu 500 000 eurolla ja nytkö se sitten pitäisi sulkea, päivittelee Kolanen
- Pukinmäen kirjasto sijaitsee koulurakennuksessa, jonne opetustoimi on juuri tiivistänyt kouluja yhteen, jatkaa Kolanen ihmettelyä.
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Jorma Bergholm, puh. 050 525 2581
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen, Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtaja Risto Kolanen, puh. 0400 204 844
Pajamäki vs. Pajunen
Helsingin Sosialidemokraatit ry:n tiedote 7.12.2009
Kaupunginhallituksen nimeämä palveluverkkoryhmä kokoontui maanantai-iltana 7.12. ensimmäisen kerran käsittelemään viikko sitten julki tullutta n. 80 helsinkiläisen sivistys- sosiaali- ja terveyssektorin palvelupisteen lopetuslistaa, jonka virastopäälliköt olivat valmistelleet ylipormestari Jussi Pajusen johtamalle “ohjausryhmälle”.
Kaupunginhallitusryhmän vetäjä Osku Pajamäki (sd) teki kokouksessa sos.dem. kaupunginhallitusryhmässä sovitun vastaesityksen palveluverkkomuistion lähettämisestä asianomaisille asiantuntijalautakunnille siten, että itse palveluverkkoryhmä jatkaisi työtään vasta sen jälkeen, kun kaupunginvaltuuston valitsemat demokraattiset luottamuselimet ovat käsitelleet hallintokuntakohtaiset leikkausesitykset.
Hän sai yhdeksän jäsenen työryhmässä vain Outi Ojalan (vas) kannatuksen esitykselleen. Toinen sd-jäsen Tarja Kantola oli matkoilla. Palveluverkkoryhmän puheenjohtaja Laura Räty (kok) pyysi asian kuitenkin pöydälle. Seuraava sovittu kokous on viikon päästä, maanantaina 14.12.
Keskitetty päällikkövetoinen valmistelu ei sosiaalidemokraattien mielestä saa ohittaa sekä helsinkiläisten valitseman kaupunginvaltuuston että sen valitsemien kunnallisten lautakuntien mielipidettä ja asiantuntemusta. Hallintokuntakohtainen palvelutarpeen arviokyky ja tieto on aina parhaiten lautakunnilla, ei ylätason keskitetyllä valmisteluryhmällä.
Kaupunginhallituksen nimeämä palveluverkkoryhmä kokoontui maanantai-iltana 7.12. ensimmäisen kerran käsittelemään viikko sitten julki tullutta n. 80 helsinkiläisen sivistys- sosiaali- ja terveyssektorin palvelupisteen lopetuslistaa, jonka virastopäälliköt olivat valmistelleet ylipormestari Jussi Pajusen johtamalle “ohjausryhmälle”.
Kaupunginhallitusryhmän vetäjä Osku Pajamäki (sd) teki kokouksessa sos.dem. kaupunginhallitusryhmässä sovitun vastaesityksen palveluverkkomuistion lähettämisestä asianomaisille asiantuntijalautakunnille siten, että itse palveluverkkoryhmä jatkaisi työtään vasta sen jälkeen, kun kaupunginvaltuuston valitsemat demokraattiset luottamuselimet ovat käsitelleet hallintokuntakohtaiset leikkausesitykset.
Hän sai yhdeksän jäsenen työryhmässä vain Outi Ojalan (vas) kannatuksen esitykselleen. Toinen sd-jäsen Tarja Kantola oli matkoilla. Palveluverkkoryhmän puheenjohtaja Laura Räty (kok) pyysi asian kuitenkin pöydälle. Seuraava sovittu kokous on viikon päästä, maanantaina 14.12.
Keskitetty päällikkövetoinen valmistelu ei sosiaalidemokraattien mielestä saa ohittaa sekä helsinkiläisten valitseman kaupunginvaltuuston että sen valitsemien kunnallisten lautakuntien mielipidettä ja asiantuntemusta. Hallintokuntakohtainen palvelutarpeen arviokyky ja tieto on aina parhaiten lautakunnilla, ei ylätason keskitetyllä valmisteluryhmällä.
PALVELUT KÄVELYETÄISYYDELLE - LEIKKAUKSILLE EI OLE TARVETTA
Jussi Pajusen johdolla valmisteltuun lähipalvelujen karsimisohjelmaan ei ole Helsingissä taloudellista pakkoa tai tarvetta. Kysymys on palvelujen yksityistämisohjelmasta.
Kaupungin budjetin näkökulmasta säästöt lähipalveluissa eivät ole tarpeellisia. Kaupungin saatavat ovat velkoja suuremmat ja pankkitileillä makaa 830 miljoonaa euroa. Laskennalliset säästöt ovat suurimmaksi osaksi niin sanottua sisäistä vuokraa, jota kaupungin virastot maksavat kaupungille sen omistamien tilojen käytöstä. Kaupungin Tilakeskus on tehnyt huomattavat voitot vuokraamalla kaupungin omia tiloja hallintokunnille ylihintaan. Suurimmalle osalle tiloista ei ole tiedossa taloudellisesti tuottavaa muuta käyttöä.
Lähipalveluiden järjestämisessä tulee huomioida ensisijaisesti palveluiden tasavertainen saatavuus koko kaupungin alueella. Pajusen leikkauslista ei vastaa kaupungin strategiaohjelman tavoitteita asukaslähtöisestä palvelujen kehittämisestä, eriarvoisuuden vähentämisestä palveluissa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Päinvastoin, lähipalvelujen lopettamiset kohdistuisivat suurilta osin alueille, joissa inhimilliset ja taloudelliset ongelmat kertaantuisivat palvelujen lakkauttamisen seurauksena.
Pajunen esittää, että leikkauksista päätetään tosiasiallisesti vain kaupunginhallituksessa ja nopealla aikataululla. Lautakuntien roolina olisi toteuttaa lopettamiset esitetyssä laajuudessa. Valtuustoon lopettamislistaa ei aiota tuoda omana asianaan lainkaan, vaan vain vuoden 2011 budjetti kokonaisuutena.
SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii välitöntä luopumista Pajusen esittämistä palvelujen karsimisesta. Sen sijaan piirijärjestö esittää lähipalvelujen kehittämistä siten, että keskeiset lähipalvelut ovat kaikkien kaupunkilaisten saatavilla kävelyetäisyydellä. Päätöksenteossa on kuultava asukkaiden mielipiteitä, hallituksen on toimittava lautakuntien valmistelun pohjalta ja valtuustolla on oltava reaalinen päätösvalta asiassa.
Helsingissä 7.12.2009
SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö
Kaupungin budjetin näkökulmasta säästöt lähipalveluissa eivät ole tarpeellisia. Kaupungin saatavat ovat velkoja suuremmat ja pankkitileillä makaa 830 miljoonaa euroa. Laskennalliset säästöt ovat suurimmaksi osaksi niin sanottua sisäistä vuokraa, jota kaupungin virastot maksavat kaupungille sen omistamien tilojen käytöstä. Kaupungin Tilakeskus on tehnyt huomattavat voitot vuokraamalla kaupungin omia tiloja hallintokunnille ylihintaan. Suurimmalle osalle tiloista ei ole tiedossa taloudellisesti tuottavaa muuta käyttöä.
Lähipalveluiden järjestämisessä tulee huomioida ensisijaisesti palveluiden tasavertainen saatavuus koko kaupungin alueella. Pajusen leikkauslista ei vastaa kaupungin strategiaohjelman tavoitteita asukaslähtöisestä palvelujen kehittämisestä, eriarvoisuuden vähentämisestä palveluissa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Päinvastoin, lähipalvelujen lopettamiset kohdistuisivat suurilta osin alueille, joissa inhimilliset ja taloudelliset ongelmat kertaantuisivat palvelujen lakkauttamisen seurauksena.
Pajunen esittää, että leikkauksista päätetään tosiasiallisesti vain kaupunginhallituksessa ja nopealla aikataululla. Lautakuntien roolina olisi toteuttaa lopettamiset esitetyssä laajuudessa. Valtuustoon lopettamislistaa ei aiota tuoda omana asianaan lainkaan, vaan vain vuoden 2011 budjetti kokonaisuutena.
SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii välitöntä luopumista Pajusen esittämistä palvelujen karsimisesta. Sen sijaan piirijärjestö esittää lähipalvelujen kehittämistä siten, että keskeiset lähipalvelut ovat kaikkien kaupunkilaisten saatavilla kävelyetäisyydellä. Päätöksenteossa on kuultava asukkaiden mielipiteitä, hallituksen on toimittava lautakuntien valmistelun pohjalta ja valtuustolla on oltava reaalinen päätösvalta asiassa.
Helsingissä 7.12.2009
SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö
Sampo Villasen tiedote, Helsingin uutisissakin julkaistu 3.12.2009
Tiedote 3.12.2009
Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja: “Lahtauslista ei sovi palvelujen kehittämiseen.”
Helsingin Vasemmistoliitto ei ole tyytyväinen kaupungin niin sanotulle palveluverkkotyöryhmälle esitettyyn palvelujen leikkauslistaan. Vasemmistoliitto otti jo viime viikolla kantaa kirjastojen lakkauttamista vastaan. Uudella leikkauslistalla ei kerrota monessa kohdassa, miten tilojen yhdistämiset käytännössä järjestettäisiin. Monessa kohdassa palvelut huonisivat. Esimerkiksi päivähoidossa tilaa on liian vähän jo nyt eikä keskimääräistä neliömäärää lasta kohti voi ainakaan supistaa.
“Lähtökohtana on oltava että palvelut eivät saa heiketä alueilla, joissa ne ovat jo valmiiksi heikentyneet. Kirjaston sulkeminen siksi että lyhentyneet aukioloajat ovat vähentäneet käyttöä, on älytöntä. Palvelujensa kanssa jo nyt kamppailevia alueita pitäisi päinvastoin tukea, jotta asukkaiden epätasa-arvo ei pahene entisestään.” sanoo Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Sampo Villanen. “Se on myös kaupungin omien arvojen mukaista.”
Vasemmistoliitto on jo vuosia korostanut lähipalvelujen saatavuuden merkitystä, mutta se ei ole suuremmille puolueille käynyt.
“Palvelujen kehittämisessä on lähdetty Helsingin Vasemmistoliiton mielestä väärästä päästä. Säästöihin tähtäävä kehittäminen on tehtävä yhdessä alueiden asukkaiden kanssa keskustellen, jotta heille ei aiheuteta tarpeettomia vaikeuksia. Hyväksymme sen, että esimerkiksi joistakin viipalekouluista luovutaan, jos ne ovat suhteessa kalliita, mutta palveluja on kehitettävä alueellisina kokonaisuuksina. Nyt tämä lista on vain saneltu ylhäältä päin.”
Pienten lasten koulumatkat eivät saa pidentyä kohtuuttomasti. Se aiheuttaa vanhemmille vaikeuksia ja lisää autonhankintatarvetta. Terveyskeskusten keskittäminen on jo nyt aiheuttanut paljon harmia esimerkiksi Kruununhaan asukkaille, joilta nyt olisivat mahdollisesti laboratoriopalvelut karkaamassa Viiskulmasta entistä kauemmaksi. Samoin suositut Harjun ja Munkkiniemen musiikkiin painottuneet nuorisotalot ovat listalla, vaikka kohtuuhintaisista bänditiloista on pikemminkin huutava pula.
“Kokonaisuudessaan listaa voikin nimittää palvelujen kehittämisen sijaan lahtauslistaksi.” Villanen pamauttaa.
Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja: “Lahtauslista ei sovi palvelujen kehittämiseen.”
Helsingin Vasemmistoliitto ei ole tyytyväinen kaupungin niin sanotulle palveluverkkotyöryhmälle esitettyyn palvelujen leikkauslistaan. Vasemmistoliitto otti jo viime viikolla kantaa kirjastojen lakkauttamista vastaan. Uudella leikkauslistalla ei kerrota monessa kohdassa, miten tilojen yhdistämiset käytännössä järjestettäisiin. Monessa kohdassa palvelut huonisivat. Esimerkiksi päivähoidossa tilaa on liian vähän jo nyt eikä keskimääräistä neliömäärää lasta kohti voi ainakaan supistaa.
“Lähtökohtana on oltava että palvelut eivät saa heiketä alueilla, joissa ne ovat jo valmiiksi heikentyneet. Kirjaston sulkeminen siksi että lyhentyneet aukioloajat ovat vähentäneet käyttöä, on älytöntä. Palvelujensa kanssa jo nyt kamppailevia alueita pitäisi päinvastoin tukea, jotta asukkaiden epätasa-arvo ei pahene entisestään.” sanoo Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Sampo Villanen. “Se on myös kaupungin omien arvojen mukaista.”
Vasemmistoliitto on jo vuosia korostanut lähipalvelujen saatavuuden merkitystä, mutta se ei ole suuremmille puolueille käynyt.
“Palvelujen kehittämisessä on lähdetty Helsingin Vasemmistoliiton mielestä väärästä päästä. Säästöihin tähtäävä kehittäminen on tehtävä yhdessä alueiden asukkaiden kanssa keskustellen, jotta heille ei aiheuteta tarpeettomia vaikeuksia. Hyväksymme sen, että esimerkiksi joistakin viipalekouluista luovutaan, jos ne ovat suhteessa kalliita, mutta palveluja on kehitettävä alueellisina kokonaisuuksina. Nyt tämä lista on vain saneltu ylhäältä päin.”
Pienten lasten koulumatkat eivät saa pidentyä kohtuuttomasti. Se aiheuttaa vanhemmille vaikeuksia ja lisää autonhankintatarvetta. Terveyskeskusten keskittäminen on jo nyt aiheuttanut paljon harmia esimerkiksi Kruununhaan asukkaille, joilta nyt olisivat mahdollisesti laboratoriopalvelut karkaamassa Viiskulmasta entistä kauemmaksi. Samoin suositut Harjun ja Munkkiniemen musiikkiin painottuneet nuorisotalot ovat listalla, vaikka kohtuuhintaisista bänditiloista on pikemminkin huutava pula.
“Kokonaisuudessaan listaa voikin nimittää palvelujen kehittämisen sijaan lahtauslistaksi.” Villanen pamauttaa.
Kirje kaupunginhallitukselle
Terve.
Pidimme Käpylässä ison kokouksen viime viikon torstaina.
Nähdessäni valtuuston edustajilta tosiasiat, pöyristyin. Kuinka hallituksen läpi on voinut mennä valtuustoon tuollainen esitys. Lisäksi asetelmat ovat lähes vaihtoehdottomia. Pitää valita usein kahdesta pahasta se pienempi. Ja se pienempi paha onkin sen esittävän instanssin tavoite. Tämä on jo ovelaa ja manipuloivaa diktatuuria.
Kysymykseni on: Mikä instanssi ja ketkä ovat oikeasti näiden esityksien takana? Tulemme varmasti vaatimaan nämä henkilöt vastuuseen. Luottamus on lopullisesti mennyt. Henkilöt, jotka vilpillisin perustein esittävät lähitoimintojen lakkauttamista, jokamiehen oikeuksien purkamista, eivät enää aja helsinkiläisten etuja. He ovat ulkoistamassa ja yksityistämässä tärkeät palvelut ja tulonlähteet.
Olen äänestäjänä kiinnostunut mielipiteestäsi? Lisäinfosta? Luotatteko te hallituksessa enää kaupungin johtoon? Oletko jopa itse valmis ajamaan hallituksessasi esim. kaupunginjohdon vaíhtoa.
Jari Tuovinen, Käpylä
Pidimme Käpylässä ison kokouksen viime viikon torstaina.
Nähdessäni valtuuston edustajilta tosiasiat, pöyristyin. Kuinka hallituksen läpi on voinut mennä valtuustoon tuollainen esitys. Lisäksi asetelmat ovat lähes vaihtoehdottomia. Pitää valita usein kahdesta pahasta se pienempi. Ja se pienempi paha onkin sen esittävän instanssin tavoite. Tämä on jo ovelaa ja manipuloivaa diktatuuria.
Kysymykseni on: Mikä instanssi ja ketkä ovat oikeasti näiden esityksien takana? Tulemme varmasti vaatimaan nämä henkilöt vastuuseen. Luottamus on lopullisesti mennyt. Henkilöt, jotka vilpillisin perustein esittävät lähitoimintojen lakkauttamista, jokamiehen oikeuksien purkamista, eivät enää aja helsinkiläisten etuja. He ovat ulkoistamassa ja yksityistämässä tärkeät palvelut ja tulonlähteet.
Olen äänestäjänä kiinnostunut mielipiteestäsi? Lisäinfosta? Luotatteko te hallituksessa enää kaupungin johtoon? Oletko jopa itse valmis ajamaan hallituksessasi esim. kaupunginjohdon vaíhtoa.
Jari Tuovinen, Käpylä
HARAKKA
VETOOMUS HARAKAN TAITEILIJATALON PUOLESTA
Helsinki on valittu maailman designpääkaupungiksi vuonna 2012. Helsingin kaupungin julkisuudessa esitetyt pyrkimykset laajentaa merellistä ilmettään ja avata suljettuja saaria kansalaisten virkistyskäyttöön ovat olleet näkyvästi esillä. Merellisyys ja saaret ovat se valtti, jolla erotumme muista maailman kaupungeista. Harakan saarella taide, muotoilu ja luonto kohtaavat luontevalla tavalla, joka on herättänyt laajalti myös kansainvälistä kiinnostusta niin taide- kuin ympäristöpiireissä.
Säästösuunnitelmissaan kaupunki harkitsee luopumista Harakan saaren taiteilijatalon tiloista. Helsingin Sanomissa olleen uutisen mukaan kaupunki aikoo säästää "seinistä". Taiteilijatalo kuitenkin myös mahdollistaa 30 henkilön työnteon. Työhuoneita on käyttänyt kahdenkymmenen vuoden aikana toistasataa taiteilijaa, taidekäsityöläistä ja muotoilijaa. Useimpien taiteilijoiden työskentely pohjautuu elävään vuorovaikutukseen saaren miljöön kanssa.
Saarella on järjestetty tapahtumia, kansainvälisiä näyttelyitä, seminaareja ja työpajoja ja ylläpidetty vuosittaista galleriatoimintaa. Esimerkiksi kesällä 2009 taiteilijat järjestivät saaressa 13 yksityisnäyttelyä, 6 avointen ovien päivää sekä tekivät yhteistyötä Harakan luontokeskuksen kanssa mm. yleisölle avoimien työpajojen ja tapahtumien merkeissä. Tämä kaikki on Harakan taiteilijayhdistyksen toteuttamaa ja rahoittamaa kaupunkilaisille tarjottavaa ilmaista kulttuuritarjontaa.
Taiteilijatalo on taiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas suojeltu rakennus. Talo on toiminut ilman kalliita korjauksia ja taiteilijoiden toiminta soveltuu taloon hyvin. Taiteilijat eivät ole esittäneet raskaita saneerauksia suojellussa rakennuksessa, mutta kaupungin sisäinen vuokrahinnoittelu - liian korkea vuokra - on yksi syy joka saa kulut näyttämään korkeilta. Tilat eivät ole vajaakäytössä, joten kaupunki saa vuokraa kaikista 30 työhuoneesta. Taiteilijoiden lisäksi Harakan yleisesti vuokrattavia tiloja hyödyntävät lukuisat erilaiset kokous- ja seminaariryhmät.
Me saaren taiteilijat vastustamme Helsingin kaupungin suunnitelmia luopua Harakan taiteilijatalosta. Taide ja ympäristönsuojelu kohtaavat Harakassa ainutlaatuisella tavalla.
Adressi luovutetaan Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle.
HARAKAN TAITEILIJAT
Linkki Harakan taiteilijatalon adressiin
http://www.adressit.com/harakan_taiteilijatalon_puolesta
Helsinki on valittu maailman designpääkaupungiksi vuonna 2012. Helsingin kaupungin julkisuudessa esitetyt pyrkimykset laajentaa merellistä ilmettään ja avata suljettuja saaria kansalaisten virkistyskäyttöön ovat olleet näkyvästi esillä. Merellisyys ja saaret ovat se valtti, jolla erotumme muista maailman kaupungeista. Harakan saarella taide, muotoilu ja luonto kohtaavat luontevalla tavalla, joka on herättänyt laajalti myös kansainvälistä kiinnostusta niin taide- kuin ympäristöpiireissä.
Säästösuunnitelmissaan kaupunki harkitsee luopumista Harakan saaren taiteilijatalon tiloista. Helsingin Sanomissa olleen uutisen mukaan kaupunki aikoo säästää "seinistä". Taiteilijatalo kuitenkin myös mahdollistaa 30 henkilön työnteon. Työhuoneita on käyttänyt kahdenkymmenen vuoden aikana toistasataa taiteilijaa, taidekäsityöläistä ja muotoilijaa. Useimpien taiteilijoiden työskentely pohjautuu elävään vuorovaikutukseen saaren miljöön kanssa.
Saarella on järjestetty tapahtumia, kansainvälisiä näyttelyitä, seminaareja ja työpajoja ja ylläpidetty vuosittaista galleriatoimintaa. Esimerkiksi kesällä 2009 taiteilijat järjestivät saaressa 13 yksityisnäyttelyä, 6 avointen ovien päivää sekä tekivät yhteistyötä Harakan luontokeskuksen kanssa mm. yleisölle avoimien työpajojen ja tapahtumien merkeissä. Tämä kaikki on Harakan taiteilijayhdistyksen toteuttamaa ja rahoittamaa kaupunkilaisille tarjottavaa ilmaista kulttuuritarjontaa.
Taiteilijatalo on taiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas suojeltu rakennus. Talo on toiminut ilman kalliita korjauksia ja taiteilijoiden toiminta soveltuu taloon hyvin. Taiteilijat eivät ole esittäneet raskaita saneerauksia suojellussa rakennuksessa, mutta kaupungin sisäinen vuokrahinnoittelu - liian korkea vuokra - on yksi syy joka saa kulut näyttämään korkeilta. Tilat eivät ole vajaakäytössä, joten kaupunki saa vuokraa kaikista 30 työhuoneesta. Taiteilijoiden lisäksi Harakan yleisesti vuokrattavia tiloja hyödyntävät lukuisat erilaiset kokous- ja seminaariryhmät.
Me saaren taiteilijat vastustamme Helsingin kaupungin suunnitelmia luopua Harakan taiteilijatalosta. Taide ja ympäristönsuojelu kohtaavat Harakassa ainutlaatuisella tavalla.
Adressi luovutetaan Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle.
HARAKAN TAITEILIJAT
Linkki Harakan taiteilijatalon adressiin
http://www.adressit.com/harakan_taiteilijatalon_puolesta
VIHREÄT EIVÄT TUE PAJUSEN LAKKAUTUSLISTAA 2.12.2009
http://www.helsinginvihreat.fi/tiedotteet/mari-puoskari-vihreat-eivat-tue-pajusen-lakkautuslistaa/
Mari Puoskari: “VIHREÄT EIVÄT TUE PAJUSEN LAKKAUTUSLISTAA” 2.12.2009
Helsingin Sanomat uutisoi 2.12.2009 vihreiden tukevan kaupunginjohtaja Pajusen esitystä palveluverkon karsimisesta. Tämä ei pidä paikkaansa.
“Lakkautuslistassa on suuria ongelmia. Emme tule kannattamaan sitä esitetyssä muodossa” sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Puoskari.
Palveluverkon uudistustyön painopiste tulisi siirtää palvelupisteiden lakkauttamisesta tilojen yhteiskäytön edistämiseen. Esimerkiksi koulutilojen iltakäyttöä ei puheista huolimatta saatu toimimaan. Liikuntaseurojen, vapaaehtoisjärjestöjen ja työväenopiston tulisi saada tiloja käyttöönsä nykyistä joustavammin.
Mari Puoskari: “VIHREÄT EIVÄT TUE PAJUSEN LAKKAUTUSLISTAA” 2.12.2009
Helsingin Sanomat uutisoi 2.12.2009 vihreiden tukevan kaupunginjohtaja Pajusen esitystä palveluverkon karsimisesta. Tämä ei pidä paikkaansa.
“Lakkautuslistassa on suuria ongelmia. Emme tule kannattamaan sitä esitetyssä muodossa” sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Puoskari.
Palveluverkon uudistustyön painopiste tulisi siirtää palvelupisteiden lakkauttamisesta tilojen yhteiskäytön edistämiseen. Esimerkiksi koulutilojen iltakäyttöä ei puheista huolimatta saatu toimimaan. Liikuntaseurojen, vapaaehtoisjärjestöjen ja työväenopiston tulisi saada tiloja käyttöönsä nykyistä joustavammin.
Vasemmistoliitto vastustaa sivukirjastojen lakkauttamista
http://www.vasemmistoliitto.fi/organisaatio/helsinki/kannanotot/fi_FI/1259137819136/
Helsingin Vasemmistoliitto vastustaa sivukirjastojen lakkauttamista, 24.11.2009
Helsingin Vasemmistoliitto vastustaa sivukirjastojen lakkauttamista. Viiden sivukirjaston, Pitäjänmäen, Vallilan, Pukinmäen, Puistolan ja Tapulikaupungin, lakkautussuunnitelmat liittyvät Helsingin palveluverkkotyöhön, jossa etsitään säästöjä lähinnä kiinteistökulujen vähentämisellä.
Samanlaisia säästösuunnitelmia onkin pelättävissä myös muissa kaupungin toiminnoissa mm. nuorisotoimessa joidenkin nuorisotalojen sulkemisena. Laaja ja monipuolinen kirjastoverkko on merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Lähi- ja sivukirjastot palvelevat ihmisiä, joilla ei ole esimerkiksi taloudellisia mahdollisuuksia mennä omalta asuinalueelta muualle kirjastoihin. Erityisesti taloudellisen laman aikana on kirjastojen merkitys korostunut.
Kirjastokeskustelussa on viime aikoina ollut vahvasti esillä myös uuden keskustakirjaston perustaminen. Hanke on kannatettava, sillä keskustakirjastolla on mahdollisuus tavoittaa kirjastolle uusia käyttäjiä ja siitä voidaan muodostaa eräänlainen kaupunkilaisten yhteinen satunnainen kulttuurinen kohtaamispaikka. Keskustakirjaston vastustajat ovat puolestaanperustelleet näkemystään sillä, että se vie resursseja sivukirjastoilta. Tähän asti keskustakirjaston suunnittelijat ovat vastanneet, että ei vie. Toivottavasti näin on edelleenkin.
Helsingin Vasemmistoliitto vastustaa sivukirjastojen lakkauttamista, 24.11.2009
Helsingin Vasemmistoliitto vastustaa sivukirjastojen lakkauttamista. Viiden sivukirjaston, Pitäjänmäen, Vallilan, Pukinmäen, Puistolan ja Tapulikaupungin, lakkautussuunnitelmat liittyvät Helsingin palveluverkkotyöhön, jossa etsitään säästöjä lähinnä kiinteistökulujen vähentämisellä.
Samanlaisia säästösuunnitelmia onkin pelättävissä myös muissa kaupungin toiminnoissa mm. nuorisotoimessa joidenkin nuorisotalojen sulkemisena. Laaja ja monipuolinen kirjastoverkko on merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Lähi- ja sivukirjastot palvelevat ihmisiä, joilla ei ole esimerkiksi taloudellisia mahdollisuuksia mennä omalta asuinalueelta muualle kirjastoihin. Erityisesti taloudellisen laman aikana on kirjastojen merkitys korostunut.
Kirjastokeskustelussa on viime aikoina ollut vahvasti esillä myös uuden keskustakirjaston perustaminen. Hanke on kannatettava, sillä keskustakirjastolla on mahdollisuus tavoittaa kirjastolle uusia käyttäjiä ja siitä voidaan muodostaa eräänlainen kaupunkilaisten yhteinen satunnainen kulttuurinen kohtaamispaikka. Keskustakirjaston vastustajat ovat puolestaanperustelleet näkemystään sillä, että se vie resursseja sivukirjastoilta. Tähän asti keskustakirjaston suunnittelijat ovat vastanneet, että ei vie. Toivottavasti näin on edelleenkin.
Helsingin pro kuntapalvelut tiedottaa:
Maanantain 7.12.2009 kokouksessa keskusteltiin innokkaasti, mitä voitaisiin tehdä, etteivät mitättömän pienillä säästöillä lähipalveluiden tilavuokrissa aiheuttaisi suurta pahoinvointia helsinkiläisille.
Ihmeteltiin, miksi moisia säästöjä edes pyritään toteuttamaan, kun en aiheuttavat paljon pahaa oloa ja harmia kuntalaisille. Tarkoitus on, että Raija Korhonen ja Juha Malmisalo tarjoavat tästä pahoinvoinnin tuottamisesta ja kunnan omien palvelujen etiikasta artikkelia Helsingin Sanomiin.
ILLAN PÄÄTTEEKSI SYNTYI IDEA SÄÄSTÖKOHTEINA OLEVIEN RAKENNUSTEN YMPÄRÖIMISESTÄ SUOJELUNAUHOILLA, JOIHiN ASUKKAAT JA PALVELUJEN KÄYTTÄJÄT VOIVAT KIINNITTÄÄ TERVEISIÄ PÄÄTTTÄJILLE. RAKENNUKSET YMPÄRÖIDÄÄN SUOJELUNAUHOILLA SUNNUNTAINA 17.1.2010 ELI PÄIVÄÄ ENNEN KUIN TÄMÄN HETKISEN TIEDON MUKAAN KAUPUNGINHALLITUS PÄÄTTÄÄ PALVELUVERKKOSUPISTAMISASIAN OMALTA OSALTAAN.
SUOJELUNAUHATAPAHTUMAN VALMISTELU ALKAA HETI JA SEN ORGANISOINTIA SUUNNITELLAAN 7.1.2010 KLO 17.00 SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ. TOIVOMME, ETTÄ JOKAINEN VERKOSTOLAINEN KERTOO HETI MITEN LAAJASTI SUOJELUNAUHA TAPAHTUMASTA JA MIETTII, MITEN VOI ITSE TOIMIA.
Muita keskustelussa esillä olleita asioita.
Raportissa todetaan useassa kohdassa, että lähes kaikki käyttävät autoa. Se kuvaa hyvin laatijoiden puutteelista tietoa lähipalvelujen käyttäjien liikkumisesta. Helsingissä autottomien talouksien osuus on erityisen suuri. Miten auton käyttöön kannustaminen sopii ilmastotavoitteisiin, joita Helsingissäkin on asetettu.
Kaikilla ei myöskään ole HKL:n lippuun aikaa ostettuna, koska se on pienituloiselle suuri menoerä. Raportti kehottaa mm. malminkartanolaisia menemään Myyrmäen kirjastoon yli vyöhykerajan ( 4 euroa). Se kuvaa hyvin, kuinka ylimalkaisesti raportti on kirjoitettu. Kirjastojen käytöstä tiedetään Tilastokeskuksen tutkimuksen perusteella, että mitä lähempänä KOTIA kirjasto on sitä useammin siellä käydään.
Sisäiset vuokrat ovat säästöjen perustelujen pääjuju. Ne ovat kuitenkin kaupungintalouden sisäistä menoa virastoille. Todelliset tilojen ylläpitokulut ovat lämmitys, vesi, sähkö ja kunnossapito yms. Ne ovat varmaan reilustialle puolet laskennallisista sisäisestä vuokrista. Sisäiset vuokrat pitäisi saada poliittiseen keskusteluun pikimmiten. Nykyinen malli tuottaa turhaa aiheetonta ahdistusta palvelutoiminnissa ja saa kunnan omat palvelut näyttämään kalliilta.
Keskusteltiin siitä, että asukkaiden lisääntyneet kustannukset pitäisi tuoda vertailukelpoisina kustannuksina kaupungin laskennallisten sisäisten vuokrien säästöjen rinnalle. Asukkaille tulee etäänpänä olevista palveluista matkakustannuksia joko lipunhintoina tai henkilöauton käyttökuluina. Lisäksi tarvitaan lisää aikaa matkoihin. Kasvaneille matka-ajoille pitäisi laskea hinta, kuten esim. tieinvestointien perusteluissa tehdään. Kotityöarvoa mitattaessa kotityön tuntihintana on käytetty Kuluttajatutkimuskeskuksessa
kodinhoitajan tuntipalkkaa, joka lienee nykyään noin 12 euroa. Työssä käyvien aikatappioiden tuntihinta arvostettaneen tieinvestoinneissa sitä korkeammiksi. Kotiäitien ja -isien, lasten ja eläkeläisten matka-aikojenkin kasvu pitäsi arvottaa rahassa ja tietysti myös heidän matkakulujensa kasvi pitäisi arvioida.
Näin voitaisiin järkevin perustein päättää, missä toimitilojen sulkemisen hyöty on suurempi kuin palvelujen käyttäjien menetykset. Kyse on helsinkiläisten rahoista joko verojen kautta tai omasta kukkarosta. Verotus
kuitenkin tasaa palveluja tarvitsevien kustannuksia.
Kaikki kunnat, myös Helsinki, ovat kuntalaisia varten. “Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.” lukee kuntalain ensimmäissä pykälässä. Tässä onnettomassa
palveluverkon supistamissuunnitelmassa se on unohtunut tyystin.
Ihmeteltiin, miksi moisia säästöjä edes pyritään toteuttamaan, kun en aiheuttavat paljon pahaa oloa ja harmia kuntalaisille. Tarkoitus on, että Raija Korhonen ja Juha Malmisalo tarjoavat tästä pahoinvoinnin tuottamisesta ja kunnan omien palvelujen etiikasta artikkelia Helsingin Sanomiin.
ILLAN PÄÄTTEEKSI SYNTYI IDEA SÄÄSTÖKOHTEINA OLEVIEN RAKENNUSTEN YMPÄRÖIMISESTÄ SUOJELUNAUHOILLA, JOIHiN ASUKKAAT JA PALVELUJEN KÄYTTÄJÄT VOIVAT KIINNITTÄÄ TERVEISIÄ PÄÄTTTÄJILLE. RAKENNUKSET YMPÄRÖIDÄÄN SUOJELUNAUHOILLA SUNNUNTAINA 17.1.2010 ELI PÄIVÄÄ ENNEN KUIN TÄMÄN HETKISEN TIEDON MUKAAN KAUPUNGINHALLITUS PÄÄTTÄÄ PALVELUVERKKOSUPISTAMISASIAN OMALTA OSALTAAN.
SUOJELUNAUHATAPAHTUMAN VALMISTELU ALKAA HETI JA SEN ORGANISOINTIA SUUNNITELLAAN 7.1.2010 KLO 17.00 SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ. TOIVOMME, ETTÄ JOKAINEN VERKOSTOLAINEN KERTOO HETI MITEN LAAJASTI SUOJELUNAUHA TAPAHTUMASTA JA MIETTII, MITEN VOI ITSE TOIMIA.
Muita keskustelussa esillä olleita asioita.
Raportissa todetaan useassa kohdassa, että lähes kaikki käyttävät autoa. Se kuvaa hyvin laatijoiden puutteelista tietoa lähipalvelujen käyttäjien liikkumisesta. Helsingissä autottomien talouksien osuus on erityisen suuri. Miten auton käyttöön kannustaminen sopii ilmastotavoitteisiin, joita Helsingissäkin on asetettu.
Kaikilla ei myöskään ole HKL:n lippuun aikaa ostettuna, koska se on pienituloiselle suuri menoerä. Raportti kehottaa mm. malminkartanolaisia menemään Myyrmäen kirjastoon yli vyöhykerajan ( 4 euroa). Se kuvaa hyvin, kuinka ylimalkaisesti raportti on kirjoitettu. Kirjastojen käytöstä tiedetään Tilastokeskuksen tutkimuksen perusteella, että mitä lähempänä KOTIA kirjasto on sitä useammin siellä käydään.
Sisäiset vuokrat ovat säästöjen perustelujen pääjuju. Ne ovat kuitenkin kaupungintalouden sisäistä menoa virastoille. Todelliset tilojen ylläpitokulut ovat lämmitys, vesi, sähkö ja kunnossapito yms. Ne ovat varmaan reilustialle puolet laskennallisista sisäisestä vuokrista. Sisäiset vuokrat pitäisi saada poliittiseen keskusteluun pikimmiten. Nykyinen malli tuottaa turhaa aiheetonta ahdistusta palvelutoiminnissa ja saa kunnan omat palvelut näyttämään kalliilta.
Keskusteltiin siitä, että asukkaiden lisääntyneet kustannukset pitäisi tuoda vertailukelpoisina kustannuksina kaupungin laskennallisten sisäisten vuokrien säästöjen rinnalle. Asukkaille tulee etäänpänä olevista palveluista matkakustannuksia joko lipunhintoina tai henkilöauton käyttökuluina. Lisäksi tarvitaan lisää aikaa matkoihin. Kasvaneille matka-ajoille pitäisi laskea hinta, kuten esim. tieinvestointien perusteluissa tehdään. Kotityöarvoa mitattaessa kotityön tuntihintana on käytetty Kuluttajatutkimuskeskuksessa
kodinhoitajan tuntipalkkaa, joka lienee nykyään noin 12 euroa. Työssä käyvien aikatappioiden tuntihinta arvostettaneen tieinvestoinneissa sitä korkeammiksi. Kotiäitien ja -isien, lasten ja eläkeläisten matka-aikojenkin kasvu pitäsi arvottaa rahassa ja tietysti myös heidän matkakulujensa kasvi pitäisi arvioida.
Näin voitaisiin järkevin perustein päättää, missä toimitilojen sulkemisen hyöty on suurempi kuin palvelujen käyttäjien menetykset. Kyse on helsinkiläisten rahoista joko verojen kautta tai omasta kukkarosta. Verotus
kuitenkin tasaa palveluja tarvitsevien kustannuksia.
Kaikki kunnat, myös Helsinki, ovat kuntalaisia varten. “Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.” lukee kuntalain ensimmäissä pykälässä. Tässä onnettomassa
palveluverkon supistamissuunnitelmassa se on unohtunut tyystin.
Tiedoksi verkostolaisille: PELISEIS TOIMINTA JATKUU
http://peliseis.net
Tämän keskustelun perusteella suunnittelimme tammikuun alkuviikoille noin kuutta ASUKKAIDEN KUULEMISTILAISUTTA
Tavoitteena on myös järjestää 11.1.2010 ennen KH:n kokous PELISEIS- mielenosoitus kaupungintalolla, jossa jo koottuja viestejä (=addresseja luovutetaan kj/KHs:lle) näitä tila- ym leikkauksia koskien). Pohdimme myös heti seuraavaa khs 18.1.2010 ja kvsto 20.1.2010 demonstraatiotapaa, mutta kun tilojen sulkemispäätöksiä on eri lautakuntien listoilla tulossa tarvittaneen myös SUOJELUNAUHA-aktiota (kun myös A3-kokoisia julisteita tehdään sekä lakkautussuunniteltuja toimitiloja varten että 11.1.2010 mielenosoituksessa käytettäväksi.
Olli Salinin yhteenveto PELISEIS VERKOSTON PALAVERISTA
Arvioimme yhdessä, miten nyt palveluverkon päätöksenteko (eli Khs -> valmistelupäätös virastoille/laitoksille ja lautakunnille/johtokunnille velvoittanee toisaalta “kuulemista” — ketä, miten ja milloin — ja ehdotusten käsittelyä virkamiesvalmistelussa luottamuselimille → sitten maaliskuun kvston TA-raamilähetekeskustelun jälkeen erittäin nopea aikataulu 2011 TA ja 2011-2013 TASU:a varten.
Meillähän on 2000-luvun kokemus mm Terveysasemaverkon eli terveysasemien alasajon osalta sekä NetEffectin kouluverkkoehdotuksen logiikasta = kj ja rahoitusjohtaja kirjaavat TAE-valmisteluohjeeseen erittäin tiukat vaateet, lautakunnat yrittävät kertarysäyksellä, kun vastarinta syntyy – se hiljennetään pilkkomalla ja asukkaita vastakkain asettamalla. Sitten lakkauttamiset viedään hiljakseen, yksi kerrallaan kuitenkin toteutukseen — kuulematta lainkaan asukkaiden tarpeita ja toiveita, puhumattakaan perustehtävien mukaisten palvelujen (lakisääteiset peruspalvelut) järjestämisvastuusta — logiikkana on vain ensisijassa SÄÄSTÄMINEN, KESKITTÄMINEN, KAUPUNGIN OMIEN PALVELUJEN ALASAJO, jotta yksityisille yrityksille luodaan markkinat — tätä varten rakennetaan tilaaja—tuottaja –ketjua & kilpailuttamista/ulkoistamista, erilaisia palveluseteleitä ja kaupungin toimialan tietoista supistamista — jopa aivan keskeisiltä kuten sähkön/kaukolämmön, joukkoliikenteen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetuksen etc aloilla.
Tämä suuri linja näkyy myös 80-sivuisessa luonnosMUISTIOSSA ja siitä puhui kj Jussi Pajunen tv-uutisissa todeten, että kyseessä ei nyt olekaan vain 10 miljoonan tilasäästöt, vaan henkilöstön ja samalla palvelujen vähentämislinjaus.
Nyt on nostettava esiin asukkaiden (mm. uusien ja vanhojen kaupunginosien) palvelutarpeet erityisesti LÄHIPALVELUIHIN, joita ei ole esim suunnitelmia karsittaessa lupauksista huolimatta toteutettu. Rahaahan on kuten Helenin 251 miljoonan ylijäämäennusten kuluvalta vuodelta ja meidän prokuntapalveluverkoston ansiosta toimintapääomaan siirretyt sadat miljoonat (milloinkahan on se PAHA AIKA, jolloin näitä rahoja otetaan käyttöön palvelujen turvaamiseksi- vai aikooko KOKOOMUS käyttää ne KESKUSTATUNNELIN tai muiden järjettömien/tarpeettomien investointien toteuttamiseksi -esim Aurinkolahden kanava keskelle metsää, Hernesaaren helikopterikenttä, Kruunuvuorenselän ALEPA- silta jne jne.
terv. Juha N
Tämän keskustelun perusteella suunnittelimme tammikuun alkuviikoille noin kuutta ASUKKAIDEN KUULEMISTILAISUTTA
- ensimmäinen Käpylän kirjastossa todennäköisesti to 7.1.2010 (kirj.ltk, opltk, tervltk ja virkamiehiä)
- toinen Vallilan kirjastossa -"- la 9.1.2010 tai 14.1. (?) (kirj.ltk, sosltk, nuorltk ja virkamiehiä)
- kolmas Malminkartanon kirjastossa ti 12.1.2010 (?) (kir.ltk, op.ltk, tervltk ja virkamiehiä)
- sitten kolme: Itäkeskuksessa, Puistola-Tapulissa, Roihiksessa sitten lisää: Pitäjänmäellä, Ogeli-Maunulassa etc etc
Tavoitteena on myös järjestää 11.1.2010 ennen KH:n kokous PELISEIS- mielenosoitus kaupungintalolla, jossa jo koottuja viestejä (=addresseja luovutetaan kj/KHs:lle) näitä tila- ym leikkauksia koskien). Pohdimme myös heti seuraavaa khs 18.1.2010 ja kvsto 20.1.2010 demonstraatiotapaa, mutta kun tilojen sulkemispäätöksiä on eri lautakuntien listoilla tulossa tarvittaneen myös SUOJELUNAUHA-aktiota (kun myös A3-kokoisia julisteita tehdään sekä lakkautussuunniteltuja toimitiloja varten että 11.1.2010 mielenosoituksessa käytettäväksi.
Olli Salinin yhteenveto PELISEIS VERKOSTON PALAVERISTA
Arvioimme yhdessä, miten nyt palveluverkon päätöksenteko (eli Khs -> valmistelupäätös virastoille/laitoksille ja lautakunnille/johtokunnille velvoittanee toisaalta “kuulemista” — ketä, miten ja milloin — ja ehdotusten käsittelyä virkamiesvalmistelussa luottamuselimille → sitten maaliskuun kvston TA-raamilähetekeskustelun jälkeen erittäin nopea aikataulu 2011 TA ja 2011-2013 TASU:a varten.
Meillähän on 2000-luvun kokemus mm Terveysasemaverkon eli terveysasemien alasajon osalta sekä NetEffectin kouluverkkoehdotuksen logiikasta = kj ja rahoitusjohtaja kirjaavat TAE-valmisteluohjeeseen erittäin tiukat vaateet, lautakunnat yrittävät kertarysäyksellä, kun vastarinta syntyy – se hiljennetään pilkkomalla ja asukkaita vastakkain asettamalla. Sitten lakkauttamiset viedään hiljakseen, yksi kerrallaan kuitenkin toteutukseen — kuulematta lainkaan asukkaiden tarpeita ja toiveita, puhumattakaan perustehtävien mukaisten palvelujen (lakisääteiset peruspalvelut) järjestämisvastuusta — logiikkana on vain ensisijassa SÄÄSTÄMINEN, KESKITTÄMINEN, KAUPUNGIN OMIEN PALVELUJEN ALASAJO, jotta yksityisille yrityksille luodaan markkinat — tätä varten rakennetaan tilaaja—tuottaja –ketjua & kilpailuttamista/ulkoistamista, erilaisia palveluseteleitä ja kaupungin toimialan tietoista supistamista — jopa aivan keskeisiltä kuten sähkön/kaukolämmön, joukkoliikenteen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetuksen etc aloilla.
Tämä suuri linja näkyy myös 80-sivuisessa luonnosMUISTIOSSA ja siitä puhui kj Jussi Pajunen tv-uutisissa todeten, että kyseessä ei nyt olekaan vain 10 miljoonan tilasäästöt, vaan henkilöstön ja samalla palvelujen vähentämislinjaus.
Nyt on nostettava esiin asukkaiden (mm. uusien ja vanhojen kaupunginosien) palvelutarpeet erityisesti LÄHIPALVELUIHIN, joita ei ole esim suunnitelmia karsittaessa lupauksista huolimatta toteutettu. Rahaahan on kuten Helenin 251 miljoonan ylijäämäennusten kuluvalta vuodelta ja meidän prokuntapalveluverkoston ansiosta toimintapääomaan siirretyt sadat miljoonat (milloinkahan on se PAHA AIKA, jolloin näitä rahoja otetaan käyttöön palvelujen turvaamiseksi- vai aikooko KOKOOMUS käyttää ne KESKUSTATUNNELIN tai muiden järjettömien/tarpeettomien investointien toteuttamiseksi -esim Aurinkolahden kanava keskelle metsää, Hernesaaren helikopterikenttä, Kruunuvuorenselän ALEPA- silta jne jne.
terv. Juha N
SEINIEN SISÄLTÖ SÄILYTETTÄVÄ
Vastustamme jyrkästi Helsingin virkamiesten esittämiä suunnitelmia Käpylän peruskoulun tilojen vähentämiseksi. Haluamme jatkossakin lapsillemme korkealaatuista ja monipuolista opetusta vakaassa ja turvallisessa koulussa.
Perustelut sekä liiallisesta tilasta että alueen lasten määrän pienenemisestä ovat kestämättömiä. Alueen asuntojen neliömäärien kautta toteutetut ennusteet lasten määrästä eivät perustu todelliseen tilanteeseen, jossa käpyläläiset asuvat suhteellisen ahtaasti ja päiväkodit ovat täynnä. Oppilaaksiottoalueella asuu noin 100 lasta ikäluokkaa kohden.
Koulun tilat eivät ole liian väljät. Tiloja myös käyttää moni toimija koulutyöaikojen ulkopuolella. Esimerkiksi iltapäiväkerhon kaksi ryhmää toimivat tällä hetkellä ns. Väinölän rakennuksessa, jonne tullessaan yksikään oppilas ei joudu ylittämään ainuttakaan suojatietä. “Turhista seinistä maksaminen” on mahdotonta. Riittävät ja sopivat tilat koulussamme mahdollistavat oppilaiden jakamisen mielekkäisiin ja toimiviin ryhmiin, joka vahvistaa oppimista ja huomioi erilaisia tarpeita. Myös opettajat ovat tyytyväisiä tilanteeseen, jossa osalla oppiaineista on oma, kiinteä luokkansa, joka tukee erilaisia pitkäjänteisiä oppilasprojekteja ja käytännön sujuvuutta. Lisäksi tilojen käyttöä tullaan joka tapauksessa tiivistämään, kun koulumme peruskorjaus, kansainvälistäkin huomiota herättänyt matalaenergiakorjauksen pilottihanke, aloitetaan 2010-2012.
Olemme ylpeitä koulumme monimuotoisista piirteistä, jotka ovat osa tärkeänä pitämäämme suvaitsevuuskasvatusta. Tässä tukena ovat mm. erityisoppilaamme, joiden määrä on suositellut 10-15% onnistuneen intervention toteutumiseksi. Koulun pienentäminen johtaisi oppilasmäärän supistumiseen, joka muuttaisi suhdelukua ja vaarantaisi intervention kokonaan. Syksyllä käynnistynyt espanjankielinen opetus on ainutlaatuista koko maassa, ja upea luonnontiedepainotus tuo lapsillemme valtavasti mahdollisuuksia itsensä kehittämisessä.
Yhden rakennuksen poistaminen tekisi koulustamme tyngän, johon mahtuisi enää kaksi luokkaa ikäryhmää kohden. Emme halua lastemme opiskelevan ahtaassa koulussa, jonka vajaat resurssit eivät riitä tyydyttämään lastemme kasvun tarpeita kohti kansainvälisyyttä, monipuolisia taitoja, runsaiden valinnaisaineiden tuottamia onnistumisen elämyksiä ja mahdollisuuksia painottaa yksilöllistä opinkaarta koko yhdeksänvuotisen peruskoulun ajan.
Vanhempainyhdistyksenä olemme jatkuvassa yhteistyössä opettajien, alueen lukuisten aktiivien ja mm. lähipoliisin kanssa rakentaaksemme tyydyttävän ympäristön niin lastemme opintielle kuin vapaa-ajalle. Koulun kanssa jatkuvaa vuorovaikutusta käyvät niin kerhot kuin liikenneturvallisuutta edistävät viranomaiset ja kampanjat. Päämääränämme on toiminnan läpinäkyvyys ja työvälineinä välittäminen, varhainen puuttuminen ja läsnäolo. Koulumme sijaitsee keskellä kylää, jossa halutaan kasvattaa lapsista valoisia, kyvykkäitä ihmisiä, joilla on yhteisesti hyväksyttyjä arvoja ja taitoja sekä toteuttaa itseään että tukea toisiaan.
Olemme valinneet Käpylän peruskoulun, koska haluamme tarjota lapsillemme vaihtoehtoja, laadukasta opetusta ja ison koulun resurssit. Arvostamme näitä asioita tukemaan kasvatustyötämme, ja aiomme voimakkaasti vastustaa kaikkia Käpylän peruskoulun pienentämiseen kohdistuvia suunnitelmia.
Helsingissä 3.12.2009
Käpylän peruskoulun vanhempainyhdistys sähköposti: [email protected]
”Erityisopetuksen piirissä olevat lapset tarvitsevat vakaata jatkuvuutta jokapäiväiseen toimintaansa. Koulun tilojen supistaminen tai koulun lopettaminen merkitsisi näille lapsille muutosta, jonka seuraukset johtaisivat lasten jo muutenkin suppean sosiaalisen piirin hajaantumiseen ja myös todennäköisesti vaivalla saavutettujen oppimistulosten taantumiseen.
Lasten koulutus tulisi kuitenkin järjestää jotenkin jossain muualla ja tämä olisi kaupungille vähintään yhtä kallis - ellei kalliimpi - ratkaisu. Tällä hetkellä monen koulussa opiskelevan erityisoppilaan iltapäivähoito on onnistuneesti järjestetty koulun tiloissa tai viereisissä leikkipuistoissa. Myös nämä järjestelyt kuljetuksineen menevät kouluun kohdistuvien mahdollisten muutosten myötä uusiksi, jolloin kustannukset kasvavat kaupungin kannalta todennäköisesti nykyistä tasoa korkeammiksi.”
Jaana ja Juha Helle, Käpylän peruskoulun erityisoppilaan vanhemmat
“Olen erittäin huolissani siitä, että jos rakennukset vähenevät, erityisoppilaita, meidän tapauksessamme eha-oppilas, aletaan siirtää muualle. Asumme itse Käpylässä, ja lapsemme siirtyisi ylä-asteelle kahden vuoden päästä. Olisi tärkeää, että hän voisi itse mennä omaan lähikouluunsa kävellen, lähikouluperiaatteen mukaisesti.”
Tarja Hentsius-Luoto, erityisoppilaan vanhempi
Lähteitä:
Helsingin kaupungin tilinpäätös 2008, tiivistelmä
www.hel2.fi/taske/julkaisut/2009/tilinp_2008_tiivistelma.pdf
Käpylän peruskoulun peruskorjaussuunnitelmasta:
http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Helsinki/fi/uutiset/kapylan_koulu_peruskorjataan
Käpylän peruskoulun iltapäivätoiminta:
http://www.liikkuvalapsi.com/?Iltap%E4iv%E4toiminta
Käpylän peruskoulun kotisivut:
http://www.kapyla.edu.hel.fi/
Interventio:
http://www.helsinki.fi/cea/palvelut/interventio-ohjelmat.htm
Perustelut sekä liiallisesta tilasta että alueen lasten määrän pienenemisestä ovat kestämättömiä. Alueen asuntojen neliömäärien kautta toteutetut ennusteet lasten määrästä eivät perustu todelliseen tilanteeseen, jossa käpyläläiset asuvat suhteellisen ahtaasti ja päiväkodit ovat täynnä. Oppilaaksiottoalueella asuu noin 100 lasta ikäluokkaa kohden.
Koulun tilat eivät ole liian väljät. Tiloja myös käyttää moni toimija koulutyöaikojen ulkopuolella. Esimerkiksi iltapäiväkerhon kaksi ryhmää toimivat tällä hetkellä ns. Väinölän rakennuksessa, jonne tullessaan yksikään oppilas ei joudu ylittämään ainuttakaan suojatietä. “Turhista seinistä maksaminen” on mahdotonta. Riittävät ja sopivat tilat koulussamme mahdollistavat oppilaiden jakamisen mielekkäisiin ja toimiviin ryhmiin, joka vahvistaa oppimista ja huomioi erilaisia tarpeita. Myös opettajat ovat tyytyväisiä tilanteeseen, jossa osalla oppiaineista on oma, kiinteä luokkansa, joka tukee erilaisia pitkäjänteisiä oppilasprojekteja ja käytännön sujuvuutta. Lisäksi tilojen käyttöä tullaan joka tapauksessa tiivistämään, kun koulumme peruskorjaus, kansainvälistäkin huomiota herättänyt matalaenergiakorjauksen pilottihanke, aloitetaan 2010-2012.
Olemme ylpeitä koulumme monimuotoisista piirteistä, jotka ovat osa tärkeänä pitämäämme suvaitsevuuskasvatusta. Tässä tukena ovat mm. erityisoppilaamme, joiden määrä on suositellut 10-15% onnistuneen intervention toteutumiseksi. Koulun pienentäminen johtaisi oppilasmäärän supistumiseen, joka muuttaisi suhdelukua ja vaarantaisi intervention kokonaan. Syksyllä käynnistynyt espanjankielinen opetus on ainutlaatuista koko maassa, ja upea luonnontiedepainotus tuo lapsillemme valtavasti mahdollisuuksia itsensä kehittämisessä.
Yhden rakennuksen poistaminen tekisi koulustamme tyngän, johon mahtuisi enää kaksi luokkaa ikäryhmää kohden. Emme halua lastemme opiskelevan ahtaassa koulussa, jonka vajaat resurssit eivät riitä tyydyttämään lastemme kasvun tarpeita kohti kansainvälisyyttä, monipuolisia taitoja, runsaiden valinnaisaineiden tuottamia onnistumisen elämyksiä ja mahdollisuuksia painottaa yksilöllistä opinkaarta koko yhdeksänvuotisen peruskoulun ajan.
Vanhempainyhdistyksenä olemme jatkuvassa yhteistyössä opettajien, alueen lukuisten aktiivien ja mm. lähipoliisin kanssa rakentaaksemme tyydyttävän ympäristön niin lastemme opintielle kuin vapaa-ajalle. Koulun kanssa jatkuvaa vuorovaikutusta käyvät niin kerhot kuin liikenneturvallisuutta edistävät viranomaiset ja kampanjat. Päämääränämme on toiminnan läpinäkyvyys ja työvälineinä välittäminen, varhainen puuttuminen ja läsnäolo. Koulumme sijaitsee keskellä kylää, jossa halutaan kasvattaa lapsista valoisia, kyvykkäitä ihmisiä, joilla on yhteisesti hyväksyttyjä arvoja ja taitoja sekä toteuttaa itseään että tukea toisiaan.
Olemme valinneet Käpylän peruskoulun, koska haluamme tarjota lapsillemme vaihtoehtoja, laadukasta opetusta ja ison koulun resurssit. Arvostamme näitä asioita tukemaan kasvatustyötämme, ja aiomme voimakkaasti vastustaa kaikkia Käpylän peruskoulun pienentämiseen kohdistuvia suunnitelmia.
Helsingissä 3.12.2009
Käpylän peruskoulun vanhempainyhdistys sähköposti: [email protected]
”Erityisopetuksen piirissä olevat lapset tarvitsevat vakaata jatkuvuutta jokapäiväiseen toimintaansa. Koulun tilojen supistaminen tai koulun lopettaminen merkitsisi näille lapsille muutosta, jonka seuraukset johtaisivat lasten jo muutenkin suppean sosiaalisen piirin hajaantumiseen ja myös todennäköisesti vaivalla saavutettujen oppimistulosten taantumiseen.
Lasten koulutus tulisi kuitenkin järjestää jotenkin jossain muualla ja tämä olisi kaupungille vähintään yhtä kallis - ellei kalliimpi - ratkaisu. Tällä hetkellä monen koulussa opiskelevan erityisoppilaan iltapäivähoito on onnistuneesti järjestetty koulun tiloissa tai viereisissä leikkipuistoissa. Myös nämä järjestelyt kuljetuksineen menevät kouluun kohdistuvien mahdollisten muutosten myötä uusiksi, jolloin kustannukset kasvavat kaupungin kannalta todennäköisesti nykyistä tasoa korkeammiksi.”
Jaana ja Juha Helle, Käpylän peruskoulun erityisoppilaan vanhemmat
“Olen erittäin huolissani siitä, että jos rakennukset vähenevät, erityisoppilaita, meidän tapauksessamme eha-oppilas, aletaan siirtää muualle. Asumme itse Käpylässä, ja lapsemme siirtyisi ylä-asteelle kahden vuoden päästä. Olisi tärkeää, että hän voisi itse mennä omaan lähikouluunsa kävellen, lähikouluperiaatteen mukaisesti.”
Tarja Hentsius-Luoto, erityisoppilaan vanhempi
Lähteitä:
Helsingin kaupungin tilinpäätös 2008, tiivistelmä
www.hel2.fi/taske/julkaisut/2009/tilinp_2008_tiivistelma.pdf
Käpylän peruskoulun peruskorjaussuunnitelmasta:
http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Helsinki/fi/uutiset/kapylan_koulu_peruskorjataan
Käpylän peruskoulun iltapäivätoiminta:
http://www.liikkuvalapsi.com/?Iltap%E4iv%E4toiminta
Käpylän peruskoulun kotisivut:
http://www.kapyla.edu.hel.fi/
Interventio:
http://www.helsinki.fi/cea/palvelut/interventio-ohjelmat.htm
