PELI SEIS
Vihelletään yhdessä peli poikki Helsingin peruspalvelujen järjettömiltä leikkauksilta. Nyt on aika toimia, toimia kaikki helsinkiläiset yhdessä.
Koskelan alueen tulevaisuus? Tilaisuus 2.5.
Tervetuloa keskustelutilaisuuteen Koskelan sairaala-alueen suunnittelusta ja tulevaisuudesta maanantaina 2.5. klo 17 Koskelan N-talon B-portaan ruokasaliin. Sosiaali- ja terveys- sekä kaupunkisuunnitteluvirastojen suunnittelijat kertovat muutossuunnitelmien lähtökohdista. Keskusteluun asukkaiden kanssa on pyydetty myös alueen luottamushenkilöitä. Kyseessä on siis suunnitelma, mitään ei ole päätetty. Nyt on aika ilmaista mielipiteensä. Tarvittaessa huutaen.
MIELENILMAUS
KOSKELAN TERVEYSASEMAN
PUOLESTA
Tiistaina 8.2.2011
klo 15.40. - 16.10.
Siltasaarenkatu 13 edessä
KOSKELAN TERVEYSASEMAN
PUOLESTA
Tiistaina 8.2.2011
klo 15.40. - 16.10.
Siltasaarenkatu 13 edessä
Koskelan terveysasema on säilytettävä
Reilu vuosi sitten julkisuuteen paljastui lista kaupunginjohtaja Jussi Pajusen suunnittelemista säästö- ja lakkautuskohteista. Listalla oli yli 80 kohdetta leikkipuistoista kirjastoihin ja terveysasemista kouluihin.
Nyt helmikuun alussa lakkautuslistalla on enää yksi kohde, Koskelan terveysasema, jonka siirtoa Oulunkylään aseman käyttäjät ovat yksimielisesti ja päättäväisesti vastustaneet. Adressein, internet-yhteisöissä ja asukasilloissa jo noin 10.000 terveysaseman käyttäjää on ilmaissut vaatimuksensa aseman säilyttämiseksi nykyisellä paikallaan.
Syyt Koskelan terveysaseman alasajoon ovat jatkuvasti muuttuneet - ainakin ne syyt, jotka meille on kerrottu. Ensin syyksi kerrottiin säästöt, mutta koska toiminnasta ei synny todellisia säästöjä ainakaan 25 vuoteen, keksittiin uusi, jonka mukaan kyse onkin palvelujen parantamisesta. Todellista palvelujen parantamista ei kuitenkaan synny mm. alueen vanhusten ja lapsiperheiden Oulunkylän hankalien kulkuyhteyksien vuoksi. Seuraavana tekosyynä kerrottiin, että terveysaseman lääkärit ja muu henkilökunta viihtyvät paremmin suurella kuin pienellä terveysasemalla. Koskelan henkilökunta oli eri mieltä. Samoin lakkauttamissyyksi kerrottu väite lääkäreiden sairauspoissaolojen helpommasta hoitamisesta suurella asemalla tyrmättiin: Koskelan terveysasemalla kaikki on pystytty hoitamaan nykyisellä henkilökunnalla.
Tammikuun tekosyy alasajolle oli se, että vuoteen 2030 mennessä mahdollisesti koko sairaalatoiminta poistuu Koskelasta ja rakennuksista tehdään vanhusten palveluasuntoja. Kuka niin on päättänyt? Kukaan ei tee päätöksiä vuoden 2030 osalta vielä pitkään aikaan. Ja jos alueelle todella kaavaillaan palveluasuntoja, terveysaseman säilyttäminen on entistä tärkeämpää.
Uusin lakkautuksen syy on Koskelan terveysaseman remontoinnin tarve. Mutta senkö vuoksi koko asema olisi lakkautettava? Jos on remontoitava, silloin remontoidaan, niinhän muidenkin kiinteistöjen ja virastojen osalta tehdään. Viime vuoden aikana toteutettiin mm. mittavat suomenkielisen työväenopiston ja nuorisoasiainkeskuksen remontit väistötiloineen. Tällä hetkellä Koskelan sairaala-alueella on riittävästi väistötiloja remontin ajaksi ja budjetissa varat sitä varten.
Vuoden 2011 budjettikirjassa lukee, että terveysasemaverkon tarkastelua jatketaan, ei päätöksiä lakkauttamisesta. Saman budjettikirjan investointiosassa on varattu rahat talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2011-2012 yhteensä 1,7 milj. euroa Oulunkylän terveysaseman toiminnallisiin muutostöihin, jotka liittyvät Oulunkylän ja Koskelan terveysasemien mahdolliseen yhdistämiseen. Miksi näin? Vastauksena saimme: ”Rahat on varattu siltä varalta, että lautakunta päättää terveysasemien yhdistämisestä, mitäänhän ei ole vielä päätetty.” Käytetään nyt ne varatut rahat remonttiin ja annetaan Koskelan terveysaseman pysyä Koskelassa, jossa se on palvellut ja palvelee hyvin asukkaita.
Koskelan terveysaseman lakkauttamishankkeessa näyttää olevan kysymys jostain muusta kuin palveluverkon kehittämisestä. Mistä? Onko kyseessä arvovaltakiista? Asukkaat vastaan viraston johto? Vai onko kyseessä koko terveystoimen yksityistämispyrkimykset? Vai mistä oikein on kysymys? Tähän mennessä yksikään esitetty lakkautusperuste ei ole osoittautunut kestäväksi.
Emme ole vastustamassa Koskelan terveysaseman palvelujen kehittämistä, emme edusta muutosvastarintaa sen vastarinnan itsensä vuoksi. Alueen asukkaina ja Koskelan terveysaseman palvelujen käyttäjinä olemme halukkaita tulemaan mukaan palvelujen kehittämiseen. Kestämättömin perustein tapahtuva lakkauttaminen ei kuitenkaan ole palvelujen kehittämistä. Muuttuvat, epämääräiset perustelut johtavat vääjäämättä sekä terveysaseman palveluja käyttävien asukkaiden että aseman työyhteisön levottomuuden ja epävarmuuden lisääntymiseen. Ylhäältä annetut, pönäkät päätökset eivät voi olla Helsingin kaupungin ja sen asukkaiden edun mukaisia. Koskelan terveysaseman lakkauttamista emme siis voi hyväksi.
Reilu vuosi sitten julkisuuteen paljastui lista kaupunginjohtaja Jussi Pajusen suunnittelemista säästö- ja lakkautuskohteista. Listalla oli yli 80 kohdetta leikkipuistoista kirjastoihin ja terveysasemista kouluihin.
Nyt helmikuun alussa lakkautuslistalla on enää yksi kohde, Koskelan terveysasema, jonka siirtoa Oulunkylään aseman käyttäjät ovat yksimielisesti ja päättäväisesti vastustaneet. Adressein, internet-yhteisöissä ja asukasilloissa jo noin 10.000 terveysaseman käyttäjää on ilmaissut vaatimuksensa aseman säilyttämiseksi nykyisellä paikallaan.
Syyt Koskelan terveysaseman alasajoon ovat jatkuvasti muuttuneet - ainakin ne syyt, jotka meille on kerrottu. Ensin syyksi kerrottiin säästöt, mutta koska toiminnasta ei synny todellisia säästöjä ainakaan 25 vuoteen, keksittiin uusi, jonka mukaan kyse onkin palvelujen parantamisesta. Todellista palvelujen parantamista ei kuitenkaan synny mm. alueen vanhusten ja lapsiperheiden Oulunkylän hankalien kulkuyhteyksien vuoksi. Seuraavana tekosyynä kerrottiin, että terveysaseman lääkärit ja muu henkilökunta viihtyvät paremmin suurella kuin pienellä terveysasemalla. Koskelan henkilökunta oli eri mieltä. Samoin lakkauttamissyyksi kerrottu väite lääkäreiden sairauspoissaolojen helpommasta hoitamisesta suurella asemalla tyrmättiin: Koskelan terveysasemalla kaikki on pystytty hoitamaan nykyisellä henkilökunnalla.
Tammikuun tekosyy alasajolle oli se, että vuoteen 2030 mennessä mahdollisesti koko sairaalatoiminta poistuu Koskelasta ja rakennuksista tehdään vanhusten palveluasuntoja. Kuka niin on päättänyt? Kukaan ei tee päätöksiä vuoden 2030 osalta vielä pitkään aikaan. Ja jos alueelle todella kaavaillaan palveluasuntoja, terveysaseman säilyttäminen on entistä tärkeämpää.
Uusin lakkautuksen syy on Koskelan terveysaseman remontoinnin tarve. Mutta senkö vuoksi koko asema olisi lakkautettava? Jos on remontoitava, silloin remontoidaan, niinhän muidenkin kiinteistöjen ja virastojen osalta tehdään. Viime vuoden aikana toteutettiin mm. mittavat suomenkielisen työväenopiston ja nuorisoasiainkeskuksen remontit väistötiloineen. Tällä hetkellä Koskelan sairaala-alueella on riittävästi väistötiloja remontin ajaksi ja budjetissa varat sitä varten.
Vuoden 2011 budjettikirjassa lukee, että terveysasemaverkon tarkastelua jatketaan, ei päätöksiä lakkauttamisesta. Saman budjettikirjan investointiosassa on varattu rahat talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2011-2012 yhteensä 1,7 milj. euroa Oulunkylän terveysaseman toiminnallisiin muutostöihin, jotka liittyvät Oulunkylän ja Koskelan terveysasemien mahdolliseen yhdistämiseen. Miksi näin? Vastauksena saimme: ”Rahat on varattu siltä varalta, että lautakunta päättää terveysasemien yhdistämisestä, mitäänhän ei ole vielä päätetty.” Käytetään nyt ne varatut rahat remonttiin ja annetaan Koskelan terveysaseman pysyä Koskelassa, jossa se on palvellut ja palvelee hyvin asukkaita.
Koskelan terveysaseman lakkauttamishankkeessa näyttää olevan kysymys jostain muusta kuin palveluverkon kehittämisestä. Mistä? Onko kyseessä arvovaltakiista? Asukkaat vastaan viraston johto? Vai onko kyseessä koko terveystoimen yksityistämispyrkimykset? Vai mistä oikein on kysymys? Tähän mennessä yksikään esitetty lakkautusperuste ei ole osoittautunut kestäväksi.
Emme ole vastustamassa Koskelan terveysaseman palvelujen kehittämistä, emme edusta muutosvastarintaa sen vastarinnan itsensä vuoksi. Alueen asukkaina ja Koskelan terveysaseman palvelujen käyttäjinä olemme halukkaita tulemaan mukaan palvelujen kehittämiseen. Kestämättömin perustein tapahtuva lakkauttaminen ei kuitenkaan ole palvelujen kehittämistä. Muuttuvat, epämääräiset perustelut johtavat vääjäämättä sekä terveysaseman palveluja käyttävien asukkaiden että aseman työyhteisön levottomuuden ja epävarmuuden lisääntymiseen. Ylhäältä annetut, pönäkät päätökset eivät voi olla Helsingin kaupungin ja sen asukkaiden edun mukaisia. Koskelan terveysaseman lakkauttamista emme siis voi hyväksi.
Päätös siirtyi
Toimitusjohtaja Matti Toivola veti Koskelan terveysaseman lakkauttamisesityksen pois esityslistalta. Asiaa valmistellaan uudelleen ja se tuodaan lautakuntaan todennäköisesti 8.2.
Koskelan kirkko täyttyi terveysaseman puolustajista
Koskelan kirkko täyttyi ääriään myöten terveysaseman puolustajien saapuessa kertomaan päättäjille perusteita aseman säilyttämiselle. Tiistaina 18.1. terveyslautakunta päättää aseman tulevaisuuden.
Koskelan kirkkoon 12.1.11 klo 18.00
Koskelan terveysaseman käyttäjät ovat haastaneet terveyslautakunnan jäsenet ja virkamiehet Koskelan kirkkoon keskiviikkona 12.1.2011 klo 18.00 kuulemaan ja kuuntelemaan perustelujamme Koskelan terveysaseman säilyttämiseksi entisessä paikassa sekä samalla vastaanottamaan allekirjoitetut vetoomuksemme. Tule mukaan!
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE 10.11.2010
Jätimme viime keväänä seuraavan kuntalain tarkoittaman kansalaisaloitteen kaupunginvaltuustolle
”Toimivan demokratian puolesta
Helsingin palveluverkon kehittämisprosessin yhteydessä on tullut selväksi, että asukkaiden kuulemiseksi ei vielä ole käytössä riittävän selkeitä, luotettavia ja yksinkertaisia välineitä. Internetin palautesivusto palveluverkko.hel.fi ei osoittautunut riittävän toimivaksi kanavaksi päätellen sen vähäisestä käytöstä ja palautemäärästä.
Mediaviihteen teollisuus (tv:n kilpailut, äänestykset, euroviisut jne.) näyttää onnistuvan huomattavasti paremmin saamaan ihmiset liikkeelle ja vaikuttamaan, ja tekniikka toimii. Samoin toimivat erilaiset Internet-yhteisöt ja niiden kautta tapahtuvat kannanotot.
Eri alueiden kehittämistarpeiden asiantuntijat elävät itse arjessa alueella, jota kehittäminen ja mahdolliset muutokset koskevat, eivät virastoissa tai luottamuselimissä. Näiden asiantuntijoiden hyödyntämisessä kaupungin ja sen palvelujen kehittämisessä on paljon parantamisen varaa. Näiden asiantuntijoiden, asukkaiden mukaan ottaminen suunnitteluun on ensimmäinen askel toimivan alue- ja asukasdemokratian tiellä. Ihmettelemme, miksi tätä askelta ei ole vielä otettu, miksi tätä askelta pelätään, vierastetaan, kummeksutaan.
Kaupungin asemakaavaan suunniteltujen muutosten kommentoimiseksi on jo pitkään ollut toimiva malli asukkaiden kuulemiseksi. Kysymme, miksi samankaltaista järjestelmää ei ole vieläkään otettu mukaan muuhun asukaskuulemiseen osana toimivaa asukasdemokratiaa. Kysymme, miksi järjestelmää ei ole kehitetty nopean vuorovaikutuksen käyttöön.
Esitämme, että kaupunginvaltuusto nimeää virkamiehistä ja luottamushenkilöistä sekä kolmannen sektorin edustajista koostuvan työryhmän kehittämään mahdollisuuksia suoran kuulemisen ja vaikuttamisen parantamiseksi kaupungissamme.
Samalla esitämme, että selvitetään kokemukset osallistuvasta budjetoinnista ja muista lähidemokratian muodoista, joita on käytössä useissa suurissa kaupungeissa muualla Euroopassa.
Mielestämme asukkaiden kuulemista tulee laajentaa ja jatkaa ennen kuin palveluverkosta tehdään päätöksiä kaupunginvaltuustossa.
Peli Seis –kampanjaryhmä”
Ainoat kommentit aloitteeseemme saimme tässä samassa aulassa. ”Viemme tämän valtuusto-ryhmämme käsittelyyn.” Siinä kaikki. Uskomme toki, että tulemme saamaan aloitteeseemme valtuuston vastauksen lain edellyttämällä tavalla ja muodossa.
Alkuvuodesta asukkaiden, lautakuntien ja valtuuston enemmistön vastustus kaatoi leikkauslistan. Näköjään vain väliaikaisesti. Koskelan terveysasemaa ollaan nyt yhdistämässä Oulunkylään ja Paloheinän terveysasemaa Maunulaan. Asukaskuulemisilloissa, adresseilla ja intenetissä sekä Koskelan että Paloheinän terveysasemien käyttäjät ilmaisivat hyvin selkeästi vaatimuksensa kyseisten terveysasemien säilyttämisen puolesta.
Nyt budjettikirjassa lukee, että terveysasemaverkon tarkastelua jatketaan. Ja saman budjettikirjan investointiosassa on varattu rahat talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2011-2012 yhteensä 1,7 milj. euroa Oulunkylän terveysaseman toiminnallisiin muutostöihin, jotka liittyvät Oulunkylän ja Koskelan terveysasemien mahdolliseen yhdistämiseen. Maunulan terveysaseman muutostöihin on varattu 4,57 milj. euroa ja Suursuon sairaalan yhdysosan korjaustöihin 2,93 milj. euroa. Nämä investoinnit on toimitusjohtaja Matti Toivolan mukaan esitetty, jotta voidaan yhdistää Paloheinän ja Maunulan sekä Koskelan ja Oulunkylän terveysasemat. Budjetissa on siis 9,2 milj. euron varaus siltä varalta, että terveyslautakunta tekee mahdollisesti yhdistämispäätöksen.
Terveyslautakunta päätti 23.3.2010, että vuoden 2010 aikana tehdään terveysasemaverkkoa koskevat selvitykset ja päivitetään tilastrategiaa koskevat linjaukset. Lautakunta saa selvityksen käyttöönsä 30.11., eli kaksi viikkoa sen jälkeen, kun ensi vuoden budjetti yhdistämiseen varattuine rahoineen on hyväksytty. Päätösesitykset asiasta ovat Toivolan mukaan tulossa lautakuntaan 14. joulukuuta.
Tämä terveysasemien lopettamishankkeen kätkeminen investointiohjelmaan kuvastaa mielestämme merkittävää välinpitämättömyyttä meidän helsinkiläisten mielipiteistä. Onkin syytä kysyä teiltä, hyvät valtuutetut, seisotteko te tämänkaltaisen toiminnan takana. Onko tämä maan ja kaupungin tapa? Samalla on syytä suhtautua epäillen myös muiden hallintokuntien palvelujen kehittämiseen. Onko sinnekin kätketty lähi- ja peruspalveluiden karsimisia ilman, että niistä keskustellaan avoimesti ja asukkaita kuunnellen? Esimerkiksi, mitä tarkoittaa budjettiin kirjattu koulukiinteistöjen vähentäminen konkreettisesti?
Vaikka Pajusen lakkautuslista haudattiin viime keväänä, se näyttää nousevan jaloilleen entistä reippaampana. Viimeksi asiasta keskusteltiin - asukkaiden aloitteesta ja vaatimuksesta - lopulta melko avoimesti ja keskustelu vaikutti tulokseen. Nyt asian käsittely on näköjään siirretty yksityisiin sopimusneuvotteluihin. Vai onko? Mistä tässä oikein on kyse? Missä piilee demokratia? Missä avoimuus ja hallinnon läpinäkyvyys? Kenen tämä kaupunki oikein on?
Pahin lama on taloustieteilijöiden mukaan jo takanapäin ja Helsingin talous on kehittynyt budjetissa arvioitua paremmin. Kyse ei siis ole oikeasti rahattomuudesta, kaupungin köyhyydestä, vaan arvomaailmasta ja valinnoista. Te valtuutetut edustatte meitä valtuuttajia, meitä asukkaita. Me vaadimme, että te valtuutetut otatte vastaan valtuutuksen ja alatte toimia oikeasti meitä kuunnellen, meitä edustaen.
Peli seis! –kampanja
[email protected]
Peli Seis! -kirjelmä valtuustolle 2.6.10
Helsingin kaupunginhallitus linjasi palveluverkon tarkistamisen jatkotoimenpiteet kokouksessaan 17.5. Nämä toimenpiteet sekä huolestuttavat että kummastuttavat meitä. Päätös muotoiluineen synnyttää suuren joukon kysymyksiä. Palveluverkon leikkauslista on tuotu jälleen käsittelyyn, nyt ilman yksilöityjä kohteita, nyt sitä käsitellään sovitun budjettiraamin muodossa ja edelleen jatkuvan alibudjetoinnin kautta.
Linjauksessaan kaupunginhallitus toteaa, että lauta- ja johtokuntien tulee jatkaa palveluverkkojen kehittämistä siten, että valtuuston hyväksymän strategiaohjelman tavoitteet asukkaiden tarpeita vastaavasta palvelujen kehittämisestä saavutetaan ja budjettiraamin mukaisia menoja ei ylitetä.
Uskotteko todella, että lähipalvelujen saatavuus on turvattavissa tällä sovitulla budjettiraamilla? Mielestämme kaupunginhallituksen päätös sisältää ylitsepääsemättömän ristiriidan. Strategiaohjelman tavoitteet saavutetaan ja budjettiraamissa pysytään. Miten tämä on mielestänne mahdollista toteuttaa?
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin palveluverkon tilakustannukset asukasta kohti pitkällä aikavälillä pienenevät. Uskotteko todella, että asukkaiden oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutuvat, kun vuokramenoja pitää vähentää vuoden 2010 alun lähtötasosta samalla, kun käytännössä vuokramenoja nostavat mm. uudet tilat ja peruskorjausten aiheuttamat korotukset.
Eikö kaupungin sisäisiä vuokria todellakaan voisi alentaa edes lasten päivähoidon, lakisääteisen koulutuksen,lastensuojelun, koululaisten terveyspalvelujen ja lakisääteisen hoitotakuun toteuttamiseksi?
Kysymme samalla, miten valtuustostrategian lupaukset palvelujen turvaamisesta sopivat yhteen opetustoimen, terveystoimen ja sosiaalitoimen säästöpäätösten kanssa?
Linjauksen mukaisesti kaupunginhallitus tulee lisäksi erityisesti kehottamaan
opetuslautakuntaa suunnittelemaan ja kehittämään kouluverkkoa niin, että tilojen ylikapasiteettia puretaan ja että tässä tarkastelussa otetaan huomioon kaikki kaupungissa sijaitsevat koulut
Mihin laskelmiin tämä ylikapasiteetti perustuu? Esimerkiksi Käpylässä vanhempien ja koulun omien laskelmien – ja opetuslautakunnan vierailukäyntien kartoituksen - mukaan ylikapasiteettia tulee meneillään olevan remontin jälkeen olemaan korkeintaan kahden luokkahuoneen verran, palveluverkkotyöryhmän raportissa edelleen lähes kokonaisen koulurakennuksen verran. Ristiriitaon ilmeinen. Länsi-Helsingin lukio on puolestaan läntisen kaupungin ainoa suuri lukio ja Unesco-koulu, joka aiotaan lopettaa, samalla kun yksityiset lukiot ovat saaneet viime vuosina lisätä oppilaspaikkoja.
sosiaali- ja terveyslautakuntaa valmistelemaan palveluverkon suunnitelmat siten, että tilojen käyttöä tehostetaan
Onko tehostamista esimerkiksi Koskelan siirtäminen ja yhdistäminen Oulunkylään ja Paloheinän yhdistäminen Maunulaan? Molemmat toimivat asukkaita tyydyttävällä ja jopa palkitulla ja esimerkillisellä tavalla. Terveyskeskuksen johtaja Matti Toivola kertoo asukastapaamisissa yhdistämissuunnitelman tavoitteena olevan – ei säästö – vaan palvelun parantaminen? Mistä on kyse?
YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea on ilmaissut huolensa ja pettymyksensä Suomen terveysjärjestelmän heikkenemisen ja kululeikkauksien johdosta koko 2000-luvun ja kehottanut osoittamaan riittävät varat julkisiin terveyspalveluihin. Nykyinen suuntaus on johtamassa entistä epätasa-arvoisempaan kohteluun vastoin EU:n perusoikeuskirjaa. Tämä ei liene tarkoituksena.
kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa valmistelemaan kirjastoverkon kehittämissuunnitelmat niin, että lähikirjastojen neliömäärä asukasta kohti ei kasva
Mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi Maunulan kirjastohankkeen kohdalla? Onko siis lakkautettava pari aluekirjastoa, jotta Maunulan hankesuunnitelma voidaan toteuttaa? Entä suunnitteilla oleva keskustakirjasto – montako lähikirjastoa sen takia on lopetettava?
nuorisolautakuntaa, liikuntalautakuntaa ja suomenkielisen työväenopiston johtokuntaa valmistelemaan palveluverkon kehittämissuunnitelmat niin, että käytössä olevien tilojen neliömäärä ei kasva asukasta kohti
Helsinki on itse luonut järjestelmän, joka lisää vuosittain kustannuksia, se korottaa itse tilavuokriaan ja näin lisää omien palvelujensa kuluja. Järkevintä olisi luopua sisäisten vuokrien korotuksesta ja tarkistaa niitä alaspäin ainakin peruspalvelujen osalta.
talous- ja suunnittelukeskusta laatimaan selvityksen alueellisten vaikutusten tarkastelusta, sekä laatimaan tilavuokratarkastelun suhteessa palveluverkkoon, erityisesti asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen osalta.
Lähellä olevat peruspalvelut takaavat kuntalaisille sosiaaliset oikeudet eikä näitä oikeuksia tule heikentää. Lähipalvelut ovat myös ympäristötavoitteiden kannalta tärkeitä.
keskushallinnon virastoja toteuttamaan käytössään olevien toimistotilojen tehostamistoimenpiteet.
Kaupunginhallitus tulee lisäksi kehottamaan hallintokuntia käynnistämään palveluverkon monihallintokuntaisen suunnittelun pilotoinnin opetuslautakunnan esittämillä selvitysalueilla tavoitteena tilojen käytön tehostaminen.
Kaupunginhallitus toteaa päätöksessään lisäksi, että palveluverkon yksittäisiä kohteita koskevat päätökset tehdään johtosääntöjen mukaisesti erillisinä päätöksinä asianomaisissa toimielimissä.
Siis mitä? Luovuttaako valtuusto tällä päätösvallan keskeisistä palveluista virkamiehille ja kaupunginhallituksen konsernijaokselle? Mihin unohtui asukkaiden osallisuus ja aito kuuleminen?
Peruspalvelujen heikentäminen on ristiriidassa Suomen perustuslain perusoikeuksia koskevien velvoitteiden kanssa. Myös EU:n perusoikeuskirja velvoittaa myös kuntapäättäjiä. EU korostaa kolmea periaatetta, jotka takaavat palvelujen hyvän laadun, tasa-arvoisen saatavuuden ja taloudellisen kestävyyden. Nykyinen suuntaus ei sitä tee. Budjettiraamin edellyttämät leikkaukset eivät ole kehittämistä eivätkä kestävyyttä.
Ja vielä lopuksi: onko valtuutettujen mielestä, teidän mielestänne, nykyinen päätöksenteko avointa ja ymmärtävää palveluverkkoasiassa tai strategialinjauksissa?
Peli Seis! –kampanjaryhmä
Linjauksessaan kaupunginhallitus toteaa, että lauta- ja johtokuntien tulee jatkaa palveluverkkojen kehittämistä siten, että valtuuston hyväksymän strategiaohjelman tavoitteet asukkaiden tarpeita vastaavasta palvelujen kehittämisestä saavutetaan ja budjettiraamin mukaisia menoja ei ylitetä.
Uskotteko todella, että lähipalvelujen saatavuus on turvattavissa tällä sovitulla budjettiraamilla? Mielestämme kaupunginhallituksen päätös sisältää ylitsepääsemättömän ristiriidan. Strategiaohjelman tavoitteet saavutetaan ja budjettiraamissa pysytään. Miten tämä on mielestänne mahdollista toteuttaa?
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin palveluverkon tilakustannukset asukasta kohti pitkällä aikavälillä pienenevät. Uskotteko todella, että asukkaiden oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutuvat, kun vuokramenoja pitää vähentää vuoden 2010 alun lähtötasosta samalla, kun käytännössä vuokramenoja nostavat mm. uudet tilat ja peruskorjausten aiheuttamat korotukset.
Eikö kaupungin sisäisiä vuokria todellakaan voisi alentaa edes lasten päivähoidon, lakisääteisen koulutuksen,lastensuojelun, koululaisten terveyspalvelujen ja lakisääteisen hoitotakuun toteuttamiseksi?
Kysymme samalla, miten valtuustostrategian lupaukset palvelujen turvaamisesta sopivat yhteen opetustoimen, terveystoimen ja sosiaalitoimen säästöpäätösten kanssa?
Linjauksen mukaisesti kaupunginhallitus tulee lisäksi erityisesti kehottamaan
opetuslautakuntaa suunnittelemaan ja kehittämään kouluverkkoa niin, että tilojen ylikapasiteettia puretaan ja että tässä tarkastelussa otetaan huomioon kaikki kaupungissa sijaitsevat koulut
Mihin laskelmiin tämä ylikapasiteetti perustuu? Esimerkiksi Käpylässä vanhempien ja koulun omien laskelmien – ja opetuslautakunnan vierailukäyntien kartoituksen - mukaan ylikapasiteettia tulee meneillään olevan remontin jälkeen olemaan korkeintaan kahden luokkahuoneen verran, palveluverkkotyöryhmän raportissa edelleen lähes kokonaisen koulurakennuksen verran. Ristiriitaon ilmeinen. Länsi-Helsingin lukio on puolestaan läntisen kaupungin ainoa suuri lukio ja Unesco-koulu, joka aiotaan lopettaa, samalla kun yksityiset lukiot ovat saaneet viime vuosina lisätä oppilaspaikkoja.
sosiaali- ja terveyslautakuntaa valmistelemaan palveluverkon suunnitelmat siten, että tilojen käyttöä tehostetaan
Onko tehostamista esimerkiksi Koskelan siirtäminen ja yhdistäminen Oulunkylään ja Paloheinän yhdistäminen Maunulaan? Molemmat toimivat asukkaita tyydyttävällä ja jopa palkitulla ja esimerkillisellä tavalla. Terveyskeskuksen johtaja Matti Toivola kertoo asukastapaamisissa yhdistämissuunnitelman tavoitteena olevan – ei säästö – vaan palvelun parantaminen? Mistä on kyse?
YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea on ilmaissut huolensa ja pettymyksensä Suomen terveysjärjestelmän heikkenemisen ja kululeikkauksien johdosta koko 2000-luvun ja kehottanut osoittamaan riittävät varat julkisiin terveyspalveluihin. Nykyinen suuntaus on johtamassa entistä epätasa-arvoisempaan kohteluun vastoin EU:n perusoikeuskirjaa. Tämä ei liene tarkoituksena.
kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa valmistelemaan kirjastoverkon kehittämissuunnitelmat niin, että lähikirjastojen neliömäärä asukasta kohti ei kasva
Mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi Maunulan kirjastohankkeen kohdalla? Onko siis lakkautettava pari aluekirjastoa, jotta Maunulan hankesuunnitelma voidaan toteuttaa? Entä suunnitteilla oleva keskustakirjasto – montako lähikirjastoa sen takia on lopetettava?
nuorisolautakuntaa, liikuntalautakuntaa ja suomenkielisen työväenopiston johtokuntaa valmistelemaan palveluverkon kehittämissuunnitelmat niin, että käytössä olevien tilojen neliömäärä ei kasva asukasta kohti
Helsinki on itse luonut järjestelmän, joka lisää vuosittain kustannuksia, se korottaa itse tilavuokriaan ja näin lisää omien palvelujensa kuluja. Järkevintä olisi luopua sisäisten vuokrien korotuksesta ja tarkistaa niitä alaspäin ainakin peruspalvelujen osalta.
talous- ja suunnittelukeskusta laatimaan selvityksen alueellisten vaikutusten tarkastelusta, sekä laatimaan tilavuokratarkastelun suhteessa palveluverkkoon, erityisesti asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen osalta.
Lähellä olevat peruspalvelut takaavat kuntalaisille sosiaaliset oikeudet eikä näitä oikeuksia tule heikentää. Lähipalvelut ovat myös ympäristötavoitteiden kannalta tärkeitä.
keskushallinnon virastoja toteuttamaan käytössään olevien toimistotilojen tehostamistoimenpiteet.
Kaupunginhallitus tulee lisäksi kehottamaan hallintokuntia käynnistämään palveluverkon monihallintokuntaisen suunnittelun pilotoinnin opetuslautakunnan esittämillä selvitysalueilla tavoitteena tilojen käytön tehostaminen.
Kaupunginhallitus toteaa päätöksessään lisäksi, että palveluverkon yksittäisiä kohteita koskevat päätökset tehdään johtosääntöjen mukaisesti erillisinä päätöksinä asianomaisissa toimielimissä.
Siis mitä? Luovuttaako valtuusto tällä päätösvallan keskeisistä palveluista virkamiehille ja kaupunginhallituksen konsernijaokselle? Mihin unohtui asukkaiden osallisuus ja aito kuuleminen?
Peruspalvelujen heikentäminen on ristiriidassa Suomen perustuslain perusoikeuksia koskevien velvoitteiden kanssa. Myös EU:n perusoikeuskirja velvoittaa myös kuntapäättäjiä. EU korostaa kolmea periaatetta, jotka takaavat palvelujen hyvän laadun, tasa-arvoisen saatavuuden ja taloudellisen kestävyyden. Nykyinen suuntaus ei sitä tee. Budjettiraamin edellyttämät leikkaukset eivät ole kehittämistä eivätkä kestävyyttä.
Ja vielä lopuksi: onko valtuutettujen mielestä, teidän mielestänne, nykyinen päätöksenteko avointa ja ymmärtävää palveluverkkoasiassa tai strategialinjauksissa?
Peli Seis! –kampanjaryhmä
MERIHARJU SÄILYY!
Nuorisolautakunta päätti luopua Meriharjusta luopumisesta kokouksessaan torstaina 27.5.
Meriharju uhattuna
Nuorisolautakunta käsittelee torstaina 27.5. kokouksessaan ehdotusta, jonka mukaan Meriharjun kurssikeskuksesta luovutaan. PELI SEIS!
Käpylän Lasten ja Nuorten Parlamentti:
Kuulimme, että nuorisoasiainkeskus suunnittelee luopuvansa Meriharjun kurssikeskuksesta. Me, Käpylän lasten ja nuorten parlamentti, vastustamme ehdottomasti tätä.
Meriharjun kurssikeskus on jo parikymmentä vuotta toiminut erilaisten leirien ja tapahtumien järjestämispaikkana (mm. partion talvileirit, leirikoulut, leffaleirit/kurssit, protuleirit yms.). Meriharjussa järjestetään myös seiskojen tutustumispäiviä, jotka ovat nekin osoittautuneet tärkeiksi luokan yhteishengen luojiksi. Kouluympäristöstä irtaantuminen ja luokkakavereiden näkeminen uudessa ympäristössä on merkityksellistä. Moni on myös osallistunut erinäisiin juhlatilaisuuksiin, joiden järjestämiseen Meriharju tarjoaa loistavat puitteet.
Meriharju antaa helsinkiläisille lapsille ja nuorille mahdollisuuden poistua betoniviidakosta oikeaan metsään saunomaan, uimaan ja vain olemaan ja oppimaan. Olisi suuri sääli ja vääryys riistää tämä mahdollisuus tulevilta sukupolvilta. Lakkauttamisesta aiheutuvat säästöt ovat mitättömiä korvaamaan lapsille ja nuorille näitä kokemuksia.
Anni Wallenius, Käpylän lasten ja nuorten parlamentti, pj.
Ella Snellman Tia Marin Elias Herva Pauli Korjus
Meriharjun kurssikeskus on jo parikymmentä vuotta toiminut erilaisten leirien ja tapahtumien järjestämispaikkana (mm. partion talvileirit, leirikoulut, leffaleirit/kurssit, protuleirit yms.). Meriharjussa järjestetään myös seiskojen tutustumispäiviä, jotka ovat nekin osoittautuneet tärkeiksi luokan yhteishengen luojiksi. Kouluympäristöstä irtaantuminen ja luokkakavereiden näkeminen uudessa ympäristössä on merkityksellistä. Moni on myös osallistunut erinäisiin juhlatilaisuuksiin, joiden järjestämiseen Meriharju tarjoaa loistavat puitteet.
Meriharju antaa helsinkiläisille lapsille ja nuorille mahdollisuuden poistua betoniviidakosta oikeaan metsään saunomaan, uimaan ja vain olemaan ja oppimaan. Olisi suuri sääli ja vääryys riistää tämä mahdollisuus tulevilta sukupolvilta. Lakkauttamisesta aiheutuvat säästöt ovat mitättömiä korvaamaan lapsille ja nuorille näitä kokemuksia.
Anni Wallenius, Käpylän lasten ja nuorten parlamentti, pj.
Ella Snellman Tia Marin Elias Herva Pauli Korjus
Nuorisolautakunnalle
Nuorisolautakunta käsittelee kokouksessaan 27.5. ehdotusta Meriharjun kurssikeskuksesta luopumisesta.
Meriharjun kurssikeskuksella on ollut suunnaton vaikutus alueellamme tehtävässä nuorisotyössä. Jo yli 10 vuoden ajan olemme Meriharjussa järjestäneet yläasteen aloittaville oppilaille ryhmäytymisleirejä ja retkiä, yhteistyössä mm. Koskelan nuorisotalon, Käpylän seurakunnan ja Käpylän peruskoulun sekä Yhtenäiskoulun kanssa. Olemme myös tarjonneet Meriharjun avulla alueemme ongelmallisille nuorisoryhmille, luokille ja erityisryhmille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja alueen aikuisiin kiireettömän yhdessäolon kautta, ja nähneet sen rauhoittavan vaikutuksen lasten ja nuorten käytöksessä sekä myöhemmässä osallistumisessa. Tapahtumien merkitys lasten ja nuorten yhteisöllisyyden kehittymiselle on kiistaton.
Lisäksi olemme Meriharjussa järjestäneet lastensuojelussa mukana oleville vapaaehtoisille aikuisille koulutustilaisuuksia, kouluttaneet alue- ja lähipoliiseja nuorisotyöhön ja järjestäneet EU:n rahoittamia kansainvälisiä nuorisotapaamisia ja -leirejä.
Paikkana Meriharju historioineen on tunnelmaa luova ja rikas ja sen tilat ovat riittävän kokoiset. Sen sijainti on nuorisotyöhön todella toimiva, ollen samaan aikaan tarpeeksi lähellä ja tarpeeksi kaukana kaupungin houkutuksista, jonka lisäksi ympäristön tarjoama luonto ja meri mahdollistavat ehtymättömiä lähteitä yhteiseen tekemiseen ja kokemiseen.
Meriharjusta luopuminen katkaisisi merkittävän ja pitkän työn ja hankaloittaisi huomattavasti sen jatkumista, sillä samankaltaisia tällaiseen käyttöön saatavia paikkoja ei lähialueella ole muita. Vetoan teihin, nuorisolautakunnan jäsenet, että päätösvallallanne estätte Meriharjun alasajon ja sallitte jatkaa sen erinomaista ja tärkeää käyttöä helsinkiläisessä lapsi- ja nuorisotyössä, jossa on aina liian niukalti toimintavaroja.
Kunnioittavasti,
Aino Halonen
Käpylän Yhdyskuntaklubi ry:n pj
Käpylän peruskoulun vanhempainyhdistyksen pj
Meriharjun kurssikeskuksella on ollut suunnaton vaikutus alueellamme tehtävässä nuorisotyössä. Jo yli 10 vuoden ajan olemme Meriharjussa järjestäneet yläasteen aloittaville oppilaille ryhmäytymisleirejä ja retkiä, yhteistyössä mm. Koskelan nuorisotalon, Käpylän seurakunnan ja Käpylän peruskoulun sekä Yhtenäiskoulun kanssa. Olemme myös tarjonneet Meriharjun avulla alueemme ongelmallisille nuorisoryhmille, luokille ja erityisryhmille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja alueen aikuisiin kiireettömän yhdessäolon kautta, ja nähneet sen rauhoittavan vaikutuksen lasten ja nuorten käytöksessä sekä myöhemmässä osallistumisessa. Tapahtumien merkitys lasten ja nuorten yhteisöllisyyden kehittymiselle on kiistaton.
Lisäksi olemme Meriharjussa järjestäneet lastensuojelussa mukana oleville vapaaehtoisille aikuisille koulutustilaisuuksia, kouluttaneet alue- ja lähipoliiseja nuorisotyöhön ja järjestäneet EU:n rahoittamia kansainvälisiä nuorisotapaamisia ja -leirejä.
Paikkana Meriharju historioineen on tunnelmaa luova ja rikas ja sen tilat ovat riittävän kokoiset. Sen sijainti on nuorisotyöhön todella toimiva, ollen samaan aikaan tarpeeksi lähellä ja tarpeeksi kaukana kaupungin houkutuksista, jonka lisäksi ympäristön tarjoama luonto ja meri mahdollistavat ehtymättömiä lähteitä yhteiseen tekemiseen ja kokemiseen.
Meriharjusta luopuminen katkaisisi merkittävän ja pitkän työn ja hankaloittaisi huomattavasti sen jatkumista, sillä samankaltaisia tällaiseen käyttöön saatavia paikkoja ei lähialueella ole muita. Vetoan teihin, nuorisolautakunnan jäsenet, että päätösvallallanne estätte Meriharjun alasajon ja sallitte jatkaa sen erinomaista ja tärkeää käyttöä helsinkiläisessä lapsi- ja nuorisotyössä, jossa on aina liian niukalti toimintavaroja.
Kunnioittavasti,
Aino Halonen
Käpylän Yhdyskuntaklubi ry:n pj
Käpylän peruskoulun vanhempainyhdistyksen pj
Säästöjä ja toimintaehdotuksia
Haluamme omalta osaltamme osallistua kaupunginjohtajan lanseeraamiin asukaslähtöisiin säästötalkoisiin tuomalla käyttöönne joitakin säästö- ja toimenpide-ehdotuksia:
-Poistetaan Meriharjusta luopumisesityksen tehnyt virkamies nuorisoasiainkeskuksen palkkalistoilta. Säästynyt summa riittää Meriharjun lisäksi myös muuhun toimintaan, eikä haittoja ilmene, pikemminkin päin vastoin.
-Luovutaan tila- ja toimintasuunnitelman mukaisesta tilapainotteisesta näkökulmasta ja keskitytään olennaiseen; toimintaan, sen sisältöön, sisällön merkitykseen sekä nuoriin ja tulevaaan.
-Lopetetaan johdon pelokas nöyristely ja aletaan aidosti kuunnella oikeita ammattilaisia; kentällä toimivia nuorisotyöntekijöitä ja lapsia, nuoria.
-Muistanette, että lautakunta voi oma-aloitteisesti otto-oikeutensa turvin ehdottaa sisäisten vuokrien korotuksesta luopumista ja vuokrien tarkastamista alaspäin ainakin oman hallintokuntansa osalta.
Heikki Takkinen
Peli Seis! –kampanja
PS. Meriharjusta emme luovu.
Pajusen lista haudattiin - taas kerran
Kaupunginhallitus hylkäsi ns. Pajusen listan maanantaina 17.5. Samalla hallitus hyväksyi velvoitteen, jonka mukaan lautakuntien on pysyttävä sovitussa budjettiraamissa. Tämä puolestaan tarkoittaa merkittäviä leikkauksia. Peli Seis! -kampanja jatkuu.
Pajunen esittää uudelleen palvelujen lopettamislistoja!
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittää uudelleen peruspalvelujen lopettamislistoja. Pajunen ehdottaa maanantaina 3.toukokuuta kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että se hylkää lautakuntien valmistelemat esitykset palveluverkosta, koska ne eivät johda palveluverkon laajaan supistamiseen. Pajunen vaatii kaikkia lautakuntia valmistelemaan uudet esitykset, jotka toteuttavat alkuperäisen palvelujen lopettamislistan tavoitteet tilojen vähentämisestä. Kaupunginhallituksesta esitys on tarkoitus tuoda lopullisesti päätettäväksi kaupunginvaltuustoon 19.toukokuuta.
Kaupunginjohtaja Pajusen esitys löytyy netissä sivuilta
http://www.hel2.fi/paatoksenteko/khs/kvstoA/09alku10.html#RI002
Kaupunginjohtaja ei näköjään piittaa vähääkään asukkaiden mielipiteistä eikä kunnallisesta demokratiasta. Pajunen esikuntineen yrittää röyhkeästi pyyhkiä pöytää asukkaiden kuulemisen ja lautakuntien laajan valmistelun tuloksilla.
Pajunen ei esitä mitään konkreettisia palvelutarpeiden arvioon nojaavia perusteluja lautakuntien esitysten hylkäämiselle. Kaupunginjohtaja vetoaa vain siihen, että palveluverkkoa pitää supistaa tilojen ja menojen vähentämiseksi.
Palveluverkosta käydyn keskustelun aikana on käynyt täysin selväksi, että Helsingillä ei ole mitään taloudellista pakkoa supistaa palveluja. Kaupunki teki viime vuonnakin, keskellä lamaa voittoa, ja sillä on edellisten vuosien ylijäämiä kassatalletuksissa noin 900 miljoonaa euroa. Palveluverkosta käydyssä keskustelussa on myös osoitettu lukemattomin esimerkein, että Pajusen esittämät koulujen ja muiden tilojen vähentämiset eivät edes tuo todellisuudessa mitään kokonaistaloudellisia säästöjä. Samoin on osoitettu, että palvelut ovat jo nyt riittämättömät ja niiden karsiminen vain pahentaa laman ongelmia.
Kaupunginjohtajan keskeisin perustelu on kaupunginhallituksen ryhmien maaliskuun lopulla tekemä onneton päätös ensi vuoden budjetin valmistelun raamista. Pajunen vetoaa siihen, että tämän täysin alimitoitetun budjettiraamin toteuttaminen edellyttää laajaa palvelujen tilojen ja menojen karsimista.
Helsinkiläisten laaja kansalaistoiminta johti Pajusen edellisen lopettamislistan hylkäämiseen lähes kaikilta osin lautakuntien valmistelussa. Tätä toimintaa tarvitaan nyt uudelleen estämään jo kertaalleen hylättyjen lopettamislistojen läpi runnominen ja poistamaan lähinnä terveys- ja opetuslautakunnissa listoille vielä jääneet muutamat toimipaikat. Lopettamislistojen sijasta seuraavan budjetin valmistelun lähtökohdaksi pitää ottaa päinvastoin lähipalvelujen parantaminen, jota myös EU:n kestävän kaupunkikehityksen suositukset edellyttävät.
Kaupunginjohtaja Pajusen esitys löytyy netissä sivuilta
http://www.hel2.fi/paatoksenteko/khs/kvstoA/09alku10.html#RI002
Kaupunginjohtaja ei näköjään piittaa vähääkään asukkaiden mielipiteistä eikä kunnallisesta demokratiasta. Pajunen esikuntineen yrittää röyhkeästi pyyhkiä pöytää asukkaiden kuulemisen ja lautakuntien laajan valmistelun tuloksilla.
Pajunen ei esitä mitään konkreettisia palvelutarpeiden arvioon nojaavia perusteluja lautakuntien esitysten hylkäämiselle. Kaupunginjohtaja vetoaa vain siihen, että palveluverkkoa pitää supistaa tilojen ja menojen vähentämiseksi.
Palveluverkosta käydyn keskustelun aikana on käynyt täysin selväksi, että Helsingillä ei ole mitään taloudellista pakkoa supistaa palveluja. Kaupunki teki viime vuonnakin, keskellä lamaa voittoa, ja sillä on edellisten vuosien ylijäämiä kassatalletuksissa noin 900 miljoonaa euroa. Palveluverkosta käydyssä keskustelussa on myös osoitettu lukemattomin esimerkein, että Pajusen esittämät koulujen ja muiden tilojen vähentämiset eivät edes tuo todellisuudessa mitään kokonaistaloudellisia säästöjä. Samoin on osoitettu, että palvelut ovat jo nyt riittämättömät ja niiden karsiminen vain pahentaa laman ongelmia.
Kaupunginjohtajan keskeisin perustelu on kaupunginhallituksen ryhmien maaliskuun lopulla tekemä onneton päätös ensi vuoden budjetin valmistelun raamista. Pajunen vetoaa siihen, että tämän täysin alimitoitetun budjettiraamin toteuttaminen edellyttää laajaa palvelujen tilojen ja menojen karsimista.
Helsinkiläisten laaja kansalaistoiminta johti Pajusen edellisen lopettamislistan hylkäämiseen lähes kaikilta osin lautakuntien valmistelussa. Tätä toimintaa tarvitaan nyt uudelleen estämään jo kertaalleen hylättyjen lopettamislistojen läpi runnominen ja poistamaan lähinnä terveys- ja opetuslautakunnissa listoille vielä jääneet muutamat toimipaikat. Lopettamislistojen sijasta seuraavan budjetin valmistelun lähtökohdaksi pitää ottaa päinvastoin lähipalvelujen parantaminen, jota myös EU:n kestävän kaupunkikehityksen suositukset edellyttävät.
Synkkiä pilviä taivaalla
Vaikka ensin kaupunginhallitus ja sen jälkeen eri lautakunnat tyrmäsivät Pajusen lakkautuslistan, on lista jälleen noussut esille. Kokoomuksen Laura Räty uhkaili haastattelussa 29.3. henkilöstöleikkauksilla, mikäli Pajusen leikkauksiin ei suostuta. Kaupunginhallituksessa päädyttiin viikonlopun neuvotteluissa ensi vuodelle budjettisopuun ja sen seuraukset tulevat näkyviin tämän kevään aikana. Peli Seis -kampanjaa on jatkettava entistä voimallisemmin, jotta asukkaiden ääni saadaan kuuluville ja järjettömyydet kuriin.
Osavoittoja lautakunnissa, taistelu lähipalveluista jatkuu
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta sekä kirjastotoimi kuuntelivat asukkaiden ääntä ja kirjastot säilyvät.
Opetuslautakunta kuunteli asukkaiden ääntä. Yhdeksän lakkautettavaksi esitetyn koulun lista lyheni opetuslautakunnan esityksessä neljään. Lopettaminen uhkaa kuitenkin vielä Länsi-Helsingin lukiota sekä Kannelmäen, Roihuvuoren ja Hiidenkiven koulujen sivupisteitä.
Terveyslautakunnan enemmistö puolestaan kuunteli johtaja Toivolan ääntä ja taipui esitykseen Koskelan, Paloheinän ja Puistolan terveysasemien lopettamisen "selvittämisestä". Ainoastaan Lilli Autti ja Reko Ravela vastustivat esitystä. Koska kyseessä on vasta selvitys, osallistumme "selvityksen" tekemiseen omalta osaltamme asukkaiden äänen kuulemiseksi.
Myös sosiaalilautakunta torjui osan lähipalvelujen karsimisesityksistä, hylätyksi tuli mm. esitys päivähoidon tilamitoituksen muuttamisesta niin, että lasta kohti olisi vähemmän tilaa eli ryhmäkoot suurempia. Listalle jäi kuitenkin myös heikennyksiä.
Torstaina on vuorossa nuorisolautakunta.
PIKATIETO LAUTAKUNNAN KOKOUKSEN JÄLKEEN 25.3. KLO 21; YHTÄÄN NUORISOTALOA EI LAKKAUTETA!
Opetuslautakunta kuunteli asukkaiden ääntä. Yhdeksän lakkautettavaksi esitetyn koulun lista lyheni opetuslautakunnan esityksessä neljään. Lopettaminen uhkaa kuitenkin vielä Länsi-Helsingin lukiota sekä Kannelmäen, Roihuvuoren ja Hiidenkiven koulujen sivupisteitä.
Terveyslautakunnan enemmistö puolestaan kuunteli johtaja Toivolan ääntä ja taipui esitykseen Koskelan, Paloheinän ja Puistolan terveysasemien lopettamisen "selvittämisestä". Ainoastaan Lilli Autti ja Reko Ravela vastustivat esitystä. Koska kyseessä on vasta selvitys, osallistumme "selvityksen" tekemiseen omalta osaltamme asukkaiden äänen kuulemiseksi.
Myös sosiaalilautakunta torjui osan lähipalvelujen karsimisesityksistä, hylätyksi tuli mm. esitys päivähoidon tilamitoituksen muuttamisesta niin, että lasta kohti olisi vähemmän tilaa eli ryhmäkoot suurempia. Listalle jäi kuitenkin myös heikennyksiä.
Torstaina on vuorossa nuorisolautakunta.
PIKATIETO LAUTAKUNNAN KOKOUKSEN JÄLKEEN 25.3. KLO 21; YHTÄÄN NUORISOTALOA EI LAKKAUTETA!
Vaadimme nuorisotaloille 5 vuoden työrauhan
Peli Seis -kampanja jätti 24.3. Käpylässä, Kumpulassa ja Harjussa järjestetyssä tilaisuudessa vaatimuksen nuorisotalojen työrauhasta:
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin julistaa 5.2.2010 Helsingin Sanomissa: “PÄÄMÄÄRÄ ON, että yhtäkään nuorta ei jätetä”. Valtioneuvosto oli juuri päättänyt nuorisolain muutosten sisällöstä. Valtiotalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yhtä syrjäytynyttä nuorta koskeva taloudellinen menetys on vuodessa lähes 30.000 euroa. Yhdestä syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu 700.000 euron menetys yhteiskunnalle, kun oletettu työaika on 40 vuotta. Kulupuolelle on lisäksi lisättävä syrjäytyneen korjaavaan toimintaan tarvittavat merkittävät kustannukset.
On sääli todeta yhteiskuntamme ajautuneen siihen tilanteeseen, että joudumme taloudellisin argumentein puolustamaan näin tärkeän yleishyödyllisen palvelun kuin lähinuorisotalon olemassaoloa.
Lähinuorisotaloista suuri osa on joka vuosi lakkautusuhan alla. Lähinuorisotalot ovat todella tärkeitä ja edullisia palveluja nuorten tasapainoiseen elämään kasvattamisessa ja valmentamisessa. Nuorten suuret toimintakeskukset eivät koskaan korvaa lähinuorisotaloja.
Esimerkiksi yksi pieni nuorisotalo, jossa työskentelee pari palkattua aikuista, on voimakas lähipalvelukeskus, jossa nuoria kasvatetaan välittämiseen, suvaitsevaisuuteen, sosiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Samalla vahvistetaan nuorten hyvinvointia ja koulunkäyntimotivaatiota. Nuorisotalo jää usean nuoren kohdalla lähes ainoaksi paikaksi oppia ja harjoittaa kyseisiä taitoja.
Nuorisotalon ammattilaiset ja monet nuorisotalon puitteissa toimivat vapaaehtoiset saavat ns. vapaa-aikana helpommin kontaktin nuoriin, kuin koulukiireissä tai suurissa nuorisotaloissa.
Nuorilla on lisäksi omat reviiriajattelunsa. On todella iso kynnys mennä naapurikaupunginosan tai keskustan nuorisotaloon. Jos nuoret siirtyvät käymään suurissa yksiköissä, he katoavat lähipiiristä ja koulun, kodin ja nuorisotalon luoma lähiturvaverkko katkeaa.
On ensisijaisen tärkeää, että nuorisotyötä toteuttaville tahoille suodaan jatkossa työrauha. Jokavuotinen olemassaolonsa oikeutuksen todistaminen vaikeuttaa pitkäjänteistä työtä.
Vaadimme jatkossa kerralla vähintään 5 vuoden työrauhan nuorisotaloille. Tulemme osoittamaan sen tarpeellisuuden nyt ja jatkossa. Työrauhan saisi purkaa vain raskauttavin syin.
Kouluammuntojen jälkeen on luvattu panostaa ennaltaehkäisevään työhön ja on puhuttu yhteisöllisyyden tärkeydestä. Mitä yhteisöllisyydellä on tekemistä paikallisten palveluiden lopettamisen kanssa?
Yhteispelillä. Sydäntä mukaan.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin julistaa 5.2.2010 Helsingin Sanomissa: “PÄÄMÄÄRÄ ON, että yhtäkään nuorta ei jätetä”. Valtioneuvosto oli juuri päättänyt nuorisolain muutosten sisällöstä. Valtiotalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yhtä syrjäytynyttä nuorta koskeva taloudellinen menetys on vuodessa lähes 30.000 euroa. Yhdestä syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu 700.000 euron menetys yhteiskunnalle, kun oletettu työaika on 40 vuotta. Kulupuolelle on lisäksi lisättävä syrjäytyneen korjaavaan toimintaan tarvittavat merkittävät kustannukset.
On sääli todeta yhteiskuntamme ajautuneen siihen tilanteeseen, että joudumme taloudellisin argumentein puolustamaan näin tärkeän yleishyödyllisen palvelun kuin lähinuorisotalon olemassaoloa.
Lähinuorisotaloista suuri osa on joka vuosi lakkautusuhan alla. Lähinuorisotalot ovat todella tärkeitä ja edullisia palveluja nuorten tasapainoiseen elämään kasvattamisessa ja valmentamisessa. Nuorten suuret toimintakeskukset eivät koskaan korvaa lähinuorisotaloja.
Esimerkiksi yksi pieni nuorisotalo, jossa työskentelee pari palkattua aikuista, on voimakas lähipalvelukeskus, jossa nuoria kasvatetaan välittämiseen, suvaitsevaisuuteen, sosiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Samalla vahvistetaan nuorten hyvinvointia ja koulunkäyntimotivaatiota. Nuorisotalo jää usean nuoren kohdalla lähes ainoaksi paikaksi oppia ja harjoittaa kyseisiä taitoja.
Nuorisotalon ammattilaiset ja monet nuorisotalon puitteissa toimivat vapaaehtoiset saavat ns. vapaa-aikana helpommin kontaktin nuoriin, kuin koulukiireissä tai suurissa nuorisotaloissa.
Nuorilla on lisäksi omat reviiriajattelunsa. On todella iso kynnys mennä naapurikaupunginosan tai keskustan nuorisotaloon. Jos nuoret siirtyvät käymään suurissa yksiköissä, he katoavat lähipiiristä ja koulun, kodin ja nuorisotalon luoma lähiturvaverkko katkeaa.
On ensisijaisen tärkeää, että nuorisotyötä toteuttaville tahoille suodaan jatkossa työrauha. Jokavuotinen olemassaolonsa oikeutuksen todistaminen vaikeuttaa pitkäjänteistä työtä.
Vaadimme jatkossa kerralla vähintään 5 vuoden työrauhan nuorisotaloille. Tulemme osoittamaan sen tarpeellisuuden nyt ja jatkossa. Työrauhan saisi purkaa vain raskauttavin syin.
Kouluammuntojen jälkeen on luvattu panostaa ennaltaehkäisevään työhön ja on puhuttu yhteisöllisyyden tärkeydestä. Mitä yhteisöllisyydellä on tekemistä paikallisten palveluiden lopettamisen kanssa?
Yhteispelillä. Sydäntä mukaan.
Peli seis!
Vihelletään peli seis! Tämä sivusto ja koko kampanja on puoluepoliittisesti sitoutumaton niiden aktiivitoimijoiden yhteenliittymä, jotka haluavat tuoda asukkaiden mielipiteen kaupungin kaavailemalle säästö- ja leikkauslinjalle.
Sivusto tarjoaa mahdollisuuden tiedottaa paikallisista toimista niin kirjastojen, koulujen, terveyskeskusten, hammashoitoloiden, päiväkotien, nuorisotalojen, leikkipuistojen, jne. säilyttämiseksi.
Lisäksi Vihelletään peli seis! –kampanja järjestää yksin ja yhdessä eri toimijoiden kanssa mielenilmauksia ja kampanjoita kaikkien lähipalvelujen puolustamiseksi.
Sivusto tarjoaa mahdollisuuden tiedottaa paikallisista toimista niin kirjastojen, koulujen, terveyskeskusten, hammashoitoloiden, päiväkotien, nuorisotalojen, leikkipuistojen, jne. säilyttämiseksi.
Lisäksi Vihelletään peli seis! –kampanja järjestää yksin ja yhdessä eri toimijoiden kanssa mielenilmauksia ja kampanjoita kaikkien lähipalvelujen puolustamiseksi.
